Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Karl Collan elätti itsensä useamman vuoden ajan pääasiassa Helsingin eri koulujen opettajana. Hänellä oli kokemusta opettajan työstä jo opiskeluajaltaan sekä todistus käytännön opetustaidosta.

Collan sai ensin opettajan sijaisuuden Helsingfors fruntimmersskolasta vuonna 1848, ja vuoden 1853 alussa hänet nimitettiin koulun toiseksi opettajaksi. Jo seuraavana vuonna hänestä tuli tyttökoulun ensimmäinen opettaja. Collan opetti tyttökoulussa historiaa, maantiedettä, ruotsia ja saksaa. Äidinkielen lukukirjaa ei vielä ollut, joten perehdyttiin kaunokirjallisuuteen. Collan korjasi tämän puutteen myöhemmin julkaisemalla nuorisolle tarkoitetut antologiat lyriikasta ja proosasta. Opettajana Collanin kerrotaan olleen innostava ja suosittu opettaja, joka sai oppilaansa kiinnostumaan erityisesti historiasta ja runoudesta.

Opettajan toimesta saamaansa palkkaa Collan täydensi kirjoittamalla muun muassa veljensä Fabian Collanin toimittamaan Helsingfors Morgonbladiin ja Zacharias Topeliuksen Helsingfors Tidningariin. Collan kirjoitti 1850-luvulla lähinnä musiikkiarvosteluja, ja hänestä tulikin yksi aikansa merkittävimmistä suomalaisista musiikkikriitikoista. Musiikkikriitikkona hänelle oli ominaista yleisön ohjaaminen kotimaisen musiikin äärelle ja siltä hyvän tason vaatiminen.

Collan suunnitteli myös vuonna 1856 muutaman ystävän kanssa oman Dagen-nimisen lehden perustamista. Hanke kariutui kenraalikuvernöörin kieltäessä sen perustamisen. Collan toimitti vielä vuosina 1863–1865 kulttuuripoliittista aikakauslehteä Litterär tidskrift.

Collan pääsi yliopiston saksan kielen opettajaksi vuonna 1859. Taloudellisesti virka ei ollut sen kannattavampi kuin tyttökoulun opettajan. Collan sai kuitenkin yllättävän palkankorotuksen, ja hänet valittiin professori Carl Gustaf Estlanderin sijaisena historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kuraattoriksi. Collanin yliopisto-opettajan vuodet olivat työntäyteisiä. Opetuksen ohessa hän käänsi kaunokirjallisuutta ja teki tutkimusta. Hän saattoi professori Fredrik Cygnaeuksen ohjaamana valmiiksi lisensiaatinväitöskirjansa Öfversigt af Serviens [sic] historiska folksånger vuonna 1860.

Muiden töidensä ohella ja hakiessaan yliopiston kirjaston kirjastonhoitajan virkaa Collan kirjoitti vielä kaksi väitöskirjaa. Ensimmäinen niistä oli Pohjoismaiden ensimmäinen kirjastotieteellinen väitöskirja Om biografiska systemer och biblioteksmetoder (1861), toinen kirjallisuushistoriaa käsittelevä Königinhofer- och Grünberger-handskriften (1865). Filosofian tohtoriksi Collan promovoitiin vuonna 1864.

Lähteet

• Tarja Lehtinen, Karl Collan (1828–1871) kulttuurivaikuttajana, julkaisematon pro gradu -työ, Helsinki 1987.
• Esko Häkli, Collan, Karl, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 14.12.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Jari Tolvanen, Karl Collan. Maria Elisabeth Collan – Beaurain. Coll. 317, Karl ja Maria Collanin arkiston arkistoluettelon johdanto. Luettavissa Doria-tietokannan kautta. Viitattu 14.12.2015.
• ”Collan, Karl”, Nordisk familjebok 1880, 466–467. Projekt Runebergin verkkojulkaisu. Viitattu 14.12.2015.
• Suomalainen Wirallinen Lehti 14.9.1871.
• Karl Collan, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 14.12.2015.