Kaari Utrio muistelee, miten vei teologiseen tiedekuntaan nunnan.

”Opiskelin sivuaineenani teologisessa tiedekunnassa kirkkohistoriaa, koska keskiajan kannalta sen tuntemus oli välttämätöntä. Minulla oli ystävänä unkarilainen nunna Pyhän Henrikin seurakunnasta. Hän halusi nähdä teologisen tiedekunnan, joten kiipesimme ylimpään kerrokseen, jossa se sijaitsi – lähimpänä taivasta.

Aulassa istui vahtimestari tiskin takana ja kirjasi vieraat. Mutta kun hän näki seurassani olevan nunnan, hänet valtasi ääretön hämmennys. Hän ei tiennyt, sanoako päivää vai miten nunnaan tulisi suhtautua. Ei hän epäkohtelias ollut, vain täysin tottumaton näkemään katolisia nunnia teologisessa tiedekunnassa. Silloin ajattelin, että Suomi taitaa tosiaan olla maailman protestanttisin maa. Vastaavaa tilannetta olisi vaikea kuvitella nykypäivänä.”