Juha Töyrylän nykyistä toimenkuvaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteerinä on edeltänyt useamman vuoden ajan toimiminen kansainvälisten asioiden parissa niin SYL:ssä kuin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY).

Töyrylä päätyi osin sattumalta ja osin HYY:n hallitusneuvotteluiden ansiosta vastaamaan kansainvälisistä asioista vuonna 2009. Tämän luottamustoimen myötä heräsi kiinnostus eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan. Tästä lähtien kansainväliset asiat ovat olleet enemmän tai vähemmän arkea Töyrylän työtehtävissä.

– Opin ymmärtämään, miten valtavasti kansainvälisellä eurooppalaisella poliittisella keskustelulla, tutkimuksella ja jossain määrin päätöksenteolla on vaikutusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Kansainväliset asiat nähdään helposti itseisarvona, mutta Juha Töyrylälle kansainvälinen toiminta merkitsee enemmänkin ajattelun monimuotoisuutta.

– Kansainvälinen toiminta avartaa ja auttaa ymmärtämään muita kulttuureja, ihmisiä ja järjestelmiä. Viime aikoina HYY:n ja SYL:n toimistojen välillä sahaamiseen on mahtunut monia eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen seminaareja, kokouksia ja muita keskustelutilaisuuksia.

Erilaiset tapaamiset ovat Töyrylän mielestä oivia paikkoja rikastuttaa omaa ajatusmaailmaa, mutta samalla viedä jotain suomalaisesta opiskelijakulttuurista ja koulutusjärjestelmästä korkeakoulumaailman ulkopuolelle. Työtehtävien kautta hänelle ovat tulleet tutuiksi Suomen Euroopan unionin komissaari, MEP:t ja erilaiset valiokunnat.

Töyrylä ei ole ollut opintojensa aikana opiskelijavaihdossa. Syyksi hän kertoo, ettei elämäntilanteensa ole sellaista irtiottoa vielä sallinut. Hän onkin panostanut kansainvälisyyteen muilla tavoin osana opiskeluaan ja työntekoaan.

– Kaikkien opiskelijoiden elämäntilanne ei mahdollista opiskelijavaihdon toteuttamista. Yksi keino vahvistaa suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä on lisätä muiden maiden opiskelijoiden määrää Suomessa niin tutkinto-opiskelijoina kuin vaihto-opiskelijoinakin.

Juha Töyrylä on huolissaan keskustelusta, jota parhaillaan käydään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Hänen erityishuomionsa asiassa kiinnittyy taloudellisen puolen lisäksi siihen, millaiset vaikutukset lukukausimaksuilla mahdollisesti on henkisen pääoman kehittymiselle. Töyrylä pelkää lukukausimaksujen estävän tai ainakin heikentävän opiskelijoiden mahdollisuuksia kulttuuriyhteyksien luomiseen ja kansainväliseen ajatusvaihtoon.

– Tämä liittyy myös vahvasti humanismin tärkeyteen ja siihen, miten ymmärrämme muista kulttuureista tulevia vaikutteita, toteaa Töyrylä.