Vapaaehtoisvoimin perustettu Musiikkiarkisto JAPA on nykyään vakiinnuttanut asemansa ja saanut asianmukaiset toimitilat Sörnäisten rantatieltä. Samassa kiinteistössä toimii myös Audiovisuaalinen instituutti ja Työväenarkisto.

– Alkujaan olimme kellarissa Meilahdessa, josta siirryimme Arabiaan. Sörnäisten uudet tilat ovat tehneet toiminnastamme entistä ammattimaisempaa ja ne mahdollistavat lisäksi muun muassa digitointilaitteiden lainaamisen naapuritoimijoille.

Nykyään JAPA pyrkii profiloitumaan yhä enemmän myös tutkijoiden lähdeaitaksi unohtamatta musiikinharrastajia.

– Vaikka emme ole perinteinen tutkimuslaitos, meillä on nykyisin oma akatemiatutkija. Antti-Ville Kärjä johtaa 4-vuotista projektia, jossa paneudutaan suomalaiseen musiikkiin monikulttuurisuuden kautta.

Arkisto harrastaa myös julkaisutoimintaa. Juha Henriksson on omakohtaisesti kokenut kuinka karua kaupallinen kustannusala voi olla. Kirja voi olla myynnissä vain hetken, minkä jälkeen se joutaa kaatopaikalle.

– Valitettavasti joudumme aina miettimään tarkasti sitä, mitä arkisto julkaisee. Emme saa avustusta julkaisutoimintaan, joten jokaisesta julkaisusta pitäisi vähintään nollatulokseen päästä. Pyrimme kaikesta huolimatta julkaisemaan myös hieman marginaalisempia teoksia.

Musiikkiarkisto JAPA on suhteellisen pieni arkisto, mutta se on ollut varsin aktiivinen muun muassa digitointihankkeiden kehittelyissä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä piireissä. Kehittelytyössä Henrikssonia on auttanut hänen useat tutkintonsa sekä teknillinen tausta, vaikka varsinaista arkistonhoitajan tutkintoa hänellä ei olekaan.

– Ammattitaitoni on kehittynyt vuosien varrella itseopiskelun kautta. Toimin myös lukuisissa työryhmissä, jotka kehittävät arkistoalalle yhteisiä standardeja ja hyviä käytäntöjä. Tärkeimmät työtehtäväni johtajana ovat kuitenkin asioiden koordinoiminen ja talousasioista huolehtiminen.

Digitaalisuus tuo haasteita etenkin audiopainotteiselle arkistolle. Henrikssonin mielestä yleinen harhaluulo on se, että kun analogiset materiaalit on saatu digitoitua, homma on valmis. Näin se ei kuitenkaan ole.

– Digitaalitekniikkakin muuttuu ajan koko ajan, joten myös arkistoinnin täytyy muuttua mukana. Uusia laitteita täytyy ostaa ja dataa siirtää tallennusvälineestä toiseen säännöllisin väliajoin. Periaatteessa paperinen arkistointimuoto tulee pitkällä ajanjaksolla halvemmaksi.