Tengströmin pappissukuun kuuluneen kirkkoherran poika Johan Jakob Tengström kirjoittautui Kuninkaalliseen Turun Akatemiaan opiskelemaan vuonna 1803. Vietettyään vuodet 1804–1806 opintomatkalla Uppsalassa hän valmistui vuonna 1809 filosofian kandidaatiksi.

Seuraavan vuoden promootiossa Tengströmin promovoi maisteriksi historian ja moraalin professori Frans Michael Franzén. Filosofisessa tiedekunnassa ei tuolloin voinut suorittaa kandidaattitasoa korkeampaa tutkintoa, joten promovendeista tuli samalla myös filosofian tohtoreita. Tengström nimitettiin oppihistorian dosentiksi sekä akatemian kirjaston ylimääräiseksi amanuenssiksi vuonna 1811.

Tengström vietti vuodet 1817–1819 opintomatkalla Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa serkkunsa Johan Magnus af Tengströmin kanssa. Palattuaan sieltä hän hoiti oppihistorian professuuria vuodet 1822–1825. Käytännöllisen filosofian professoriksi hänet nimitettiin vain runsas viikko ennen Turun paloa vuonna 1827. Kun yliopisto oli siirtynyt Helsinkiin, filosofian professuurit yhdistettiin vuonna 1830. Tengström toimi siitä lähtien sekä käytännöllisen että teoreettisen filosofian professorina, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1848.

Ensimmäiselle ehdokassijalle Tengström ei ollut vuonna 1827 saanut ainuttakaan ääntä konsistorissa, mutta hänet valittiin kuitenkin akatemian ulkopuolisten vaikuttajien painostuksesta. Tengström tavoitteli tutkimuksessaan monitieteellistä lähestymistapaa, yhdistellen filologiaa, filosofiaa ja historiaa. Tällaista näkökulmaa ei kuitenkaan ymmärretty, ja hänen akateemisia ansioitaan ei juurikaan arvostettu aikalaisten parissa.

Syy Johan Jakob Tengströmin nimittämiseen professoriksi oli hänen valtiofilosofian tuntemuksensa. Hän kunnostautui osallistumalla omalta osaltaan korkeatasoisen suomalaisen virkamieskunnan kouluttamiseen. Vaikkei Tengströmiä juurikaan arvostettu filosofina, hänen historian alan teoksensa ovat ansiokkaita. Häntä onkin jopa kutsuttu aikansa parhaaksi suomalaiseksi historioitsijaksi. Tänäkin päivänä erityisen arvokkaita ovat hänen Turun palossa tuhoutuneisiin lähteisiin perustuvat julkaisunsa.

Lähteet

• Tarja-Liisa Luukkanen, Tengström, Johan Jakob, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 4.9.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Jakob Tengström. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 4.9.2015.
• Joachim Mickwitz, Tengström, Johan Jakob, Filosofia.fi-verkkojulkaisu. Viitattu 4.9.2015.
• Johan Jakob Tengström, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 4.9.2015.