Takaisin

Jessica Parland-von Essen

Eva Jessica Parland-von Essen
9.2.1970, Espoo

Filosofian maisteri 1998 (historia, sv.), filosofian tohtori 2005, Helsingin yliopisto
Tietopalvelun opintoja 2002–2005, Avoin yliopisto Åbo Akademissa
Historian dosentti 2012, Helsingin yliopisto

Koordinaattori 2014–, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
Arkistojohtaja 2011–2014, Brages Pressarkiv
Kirjastonhoitaja ja tietopalveluiden kehittämisen johtaja 2007–2010, Svenska litteratursällskapet i Finland
Historian assistentti 2006–2007, Helsingin yliopisto
Yrittäjä 1991–, osakkaana ja hallituksen jäsenenä yms. Café Kafkassa, Barcafé Panoramassa, Kaffecentralenissa ja Kanniston leipomossa

Tutkimusaiheita
1700-luvun kulttuurihistoria, kirjahistoria, digitaaliset ihmistieteet

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkintoja
Palkinto Hedvig Lovisa Falckens testamentfond -rahastosta 2011, kirjasta Affärer, allianser, anseende
Palkinto Fonden för Gustaf III:s minne -rahastosta 2007, väitöskirjasta Behagets betydelser

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jessica Parland-von Essen (Tomas Sj
öblom, toim.)
K
ääntäjä: Tomas Sjöblom

Kysymyksiä tarkoituksesta ja merkityksistä

Jessica Parland-von Essenin tutkimuksen läpi kulkevat punaisena lankana kulttuurisemiotiikan teoria ja käsitteet, vaikka hänelle on ollut erittäin tärkeää kirjoittaa kaikki artikkelinsa ja kirjansa siten, että ne avautuvat yksittäisten ihmisten elämän ja arvojen kautta.

– Tämä on joskus ollut hyvin haastavaa, sillä semioottinen teoria itsessään on erittäin abstraktia.

Ajanjaksona Parland-von Essen on pääasiassa keskittynyt 1700-lukuun, josta löytyy paljon aineistoa merkitysten synnyn ja kehityksen tutkimukseen. Tällaisen kulttuurianalyysin teoreettista perustaa hän on käsitellyt perusteellisimmin väitöskirjassani Behagets betydelser. Döttrarnas edukation i det sena 1700-talets adelskultur (2005). Menetelmä perustuu ensisijaisesti Juri Lotmanin ajatuksiin.

Tutkimuksensa luonnollisena osana Parland-von Essen kiinnostui kirjallisuudesta kulttuurin osana. Kirjallisuus tarvitsee median, joka 1700-luvulla oli joko käsin kirjoitettu tai painettu. Parland-von Essen on tutkinut kirjeenkirjoittamista kasvatuksellisena keinona, mutta myös painetun kirjallisuuden käyttöä.

– On tärkeää huomioida itse median vaikutus viestiin. Siksi olenkin kiinnostunut myös kirjahistoriasta.

Tietopalvelun opinnoilla Parland-von Essen hankki pätevyyden työskennellä muun muassa vanhojen kirjojen parissa, mutta myös digitaalisilla metodeilla ja aineistoilla.

”Affärer, allianser, anseende” – osa Jessica Parland-von Essenin aatelia ja eliittejä käsittelevästä tutkimuksesta. Kuva: Schildts & Söderströms.​
”Affärer, allianser, anseende” – osa Jessica Parland-von Essenin aatelia ja eliittejä käsittelevästä tutkimuksesta. Kuva: Schildts & Söderströms.​

Median merkitys kulttuurissa ja yhteiskunnassa on sitä paitsi erittäin ajankohtainen aihe, joka on kiinnostanut Parland-von Esseniä viimeisten vuosien aikana – tarkemmin sanottuna digitaalisen kulttuurin vaikutus historiantutkimukseen. Digitaalinen maailma vaikuttaa kulttuuriin ja tutkimukseen hyvin perustavalla tasolla. Monet asiat muuttuvat, kun kysymykset auktoriteetista ja yksityisyydestä tulevat ajankohtaisiksi.

– Kulttuuriteorian kiinnostuksestani huolimatta olen kokenut tärkeäksi kirjoittaa historiaa elävällä ja mukaansatempaavalla tavalla, jonka perusteella lukija voi saada oivalluksia sekä menneisyydestä että omasta ajastamme ja kulttuuristamme.

Jessica Parland-von Essen Digitala spår-seminaarissa vuonna 2012. Kuva: Thomas Silén, lisenssi: CC-BY-NC 2.0.​
Jessica Parland-von Essen Digitala spår-seminaarissa vuonna 2012. Kuva: Thomas Silén, lisenssi: CC-BY-NC 2.0.​

 

Takaisin