Hyvä tutkija on samalla tiedepoliitikko

Hallintoa yliopistolla

Tavanomaisten asiantuntijatehtävien – Helsingin yliopistossa ja maailmalla – lisäksi olen toiminut kolmen eri laitoksen johtajana (englannin, yleisen kielitieteen sekä pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden laitoksen) Helsingin yliopistossa. Erityisesti olen omistautunut sille työlle, jota tehdään Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä kielilautakunnassa (Svenska språknämnden), ruotsinkielisen toiminnan lautakunnassa (Svenska verksamhetsnämnden) ja tasa-arvotoimikunnassa. Tällä hetkellä johdan kielentutkimuksen tohtoriohjelmaa (Helslang), jossa noin 250 tohtorikoulutettavaa kirjoittavat väitöskirjojaan eri kielistä.

Tutkimuspolitiikkaa

Minulla on ollut etuoikeus pystyä vaikuttamaan Suomen tutkimuspolitiikkaan useissa eri luottamustehtävissä. Olen muun muassa ollut Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsen kahdesti ja osallistunut Julkaisufoorumin kielipaneliin (nro 21) siitä lähtien, kun se perustettiin. Minut kutsuttiin Suomen tiedeseuran humanistisen sektion jäseneksi vuonna 1998. Viimeisin suuri luottamustehtäväni oli työryhmän puheenjohtajana valmistella Helsingin yliopiston uudet kieliperiaatteet vuonna 2014.

Eurooppalaiseenkin tutkimuspolitiikkaan olen osallistunut aktiivisesti, erityisesti useiden asiantuntijatehtävien muodossa Pohjoismaissa. Olen toiminut muun muassa ruotsalaisen Riksbankens jubileumsfondin valmisteluryhmä 3:n jäsenenä kahdessa jaksossa, sekä puheenjohtajana Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pohjoismaisessa yhteistyölautakunnassa (NOS-HS) sekä sen julkaisulautakunnassa (NOP-HS). Vuonna 2014 koostin White Paperin NOS-HS:n tulevaisuudesta.

Yhteiskunnallisia tehtäviä ja sovittelua

Vuosien varrella olen tehnyt yhteistyötä useiden vähemmistöryhmien kanssa. Erityisesti olen työskennellyt suomenruotsalaisten viittomakielisten oikeuksien puolesta. Tästä työstä suomenruotsalaisten viittomakielisten seura (Finlandssvenska teckenspråkiga) palkitsi minut ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden laitoksen kunnianosoituksella ”parhaasta suomenruotsalaisesta palvelusta kuuroille” vuonna 2006.

Kirjoittaja Jan-Ola Östman. Toimittanut ja kääntänyt Tomas Sjöblom.

Jan-Ola Östman

Jan-Ola Ingemar Östman
14.10.1951, Sulva

Filosofian tohtori 1986 (lingvistiikka), University of California, Berkeley
Filosofian maisteri 1977, lisensiaatti 1981 (englannin kieli ja kirjallisuus), Åbo Akademi
Master of Arts 1976 (kielitiede), Reading University

Englantilaisen filologian apulaisprofessori 1989–1998, professori 1998–2002, yleisen kielitieteen vt. professori 1993–1996, pohjoismaisten kielten professori 2002-, Helsingin yliopisto
Pohjoismaisten kielten professori II 2006–2010, Tromssan yliopisto, Norja

Helsingin yliopiston kielentutkimuksen tohtoriohjelman johtaja 2013-

Tutkimusteemat:
Pragmatiikka, diskurssi ja media; konstruktiokielioppi ja konstruktiodiskurssi; vähemmistöt, murteet, kielikontakti, identiteetti ja vaihtelevuus; kielipolitiikka, kielisosiologia, ideologia ja soveltava kielitiede

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Leila Mattfolk
Tekstit: Jan-Ola Östman (Tomas Sjöblom, toim.)
Kääntänyt Tomas Sjöblom