← Takaisin

Hugo Suolahti

Viktor Hugo Suolahti (vuoteen 1906 Palander)
7.10.1874, Hämeenlinna – 23.2.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1896, lisensiaatti 1899, maisteri ja tohtori 1900, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kansleri 1926–1944, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1917–1923, rehtori 1923–1926, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto / Helsingin yliopisto
Germaanisen filologian dosentti 1901–1911, vt. professori 1908–1909 ja 1911, professori 1911–1941, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto / Helsingin yliopisto
Saksan kielen opettaja, Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1901–1904, Suomalainen jatko-opisto 1901–1907, 1909, 1911–1912, Nya svenska läroverket 1905
Ruotsin kielen opettaja 1899–1905, Helsingin kauppaopisto

Valtion tieteellisen keskuslautakunnan puheenjohtaja 1929–1939
Turun suomalaisen yliopiston keskuslautakunnan varapuheenjohtaja 1919
Yliopistolakikomitean puheenjohtaja 1919
Hämäläis-Osakunnan inspehtori 1913–1923
Ylioppilastutkintolautakunnan tutkija 1900–1905, jäsen 1906–1907 ja 1910–1920, puheenjohtaja 1921–1944

Suomalaisen tiedeakatemian apujäsen 1908, jäsen 1912, esimies 1931–1932
Uusfilologisen yhdistyksen varapuheenjohtaja 1902–1907, 1908–1913, 1914–1926, puheenjohtaja 1913–1914, 1926–1936

Kansanedustaja 1919–1921, Kansallinen Kokoomuspuolue
Puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja 1918–1920, 1925–1926, Kansallinen Kokoomuspuolue

Kunnianosoitukset
Uusfilologisen yhdistyksen kunniapuheenjohtaja
Suomen kulttuurirahaston kunniaesimies
Kunniajäsenyyksiä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalais-ugrilainen seura, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopistoyhdistys, Hämäläis-Osakunta
Juhlakirjat: Neufilologische Mitteilungen 1924, Annales Academiae scientiarum Fennicae 1934
Lukuisten ritarikuntien ansiomerkkejä

Kuva: Hämäläis-Osakunnan arkisto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Aikansa merkittävin hallintomies

Germaanisen filologian tuoreen professorin Hugo Suolahden hallintotehtäviin soveltuva mielenlaatu huomattiin yliopistossa nopeasti. Professuurin tuomien hallinnollisten tehtävien lisäksi hän sai kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1913, Hämäläis-Osakunnan inspehtorin kunnianarvoisan tehtävän.

Suolahden hallinnollinen ura lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Hänet nimitettiin vuonna 1917 yliopiston vararehtoriksi, mitä seurasi heti perään kausi rehtorina vuosina 1923–1926. Toimiessaan vararehtorina Suolahti oli myös vuonna 1919 uutta yliopistolakia valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja.

Uusi laki Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista säädettiin vuonna 1923. Suolahden johtama komitea oli aluksi tähdännyt täysin yksikieliseen yliopistoon. Lopulta laki velvoitti kuitenkin yliopistot antamaan suomen- ja ruotsinkielistä opetusta suurin piirtein eri kielisten ylioppilaiden lukumäärän suhteessa. Helsingin yliopiston uudet statuutit puolestaan astuivat voimaan vuonna 1924.

Yliopistolaissa ja yliopiston statuuteissa säädettiin muun muassa yliopiston kanslerin tehtävistä. Ruotsin aikana yliopiston kanslerit olivat ruotsalaisia korkea-aatelisia valtioneuvoksia, valtiovallan edustajia yliopistoon päin. He vierailivat silloisessa akatemiassa vain satunnaisesti. Kanslerinviran tehtäviä hoiti käytännössä varakansleri, Turun piispa. Suurimman osan Venäjän ajasta puolestaan keisarin kruununperillinen toimi yliopiston kanslerina. Myös silloin varakansleri (vuodesta 1821 sijaiskansleri) ja Suomen ministerivaltiosihteeri käytännössä hoitivat virkatehtäviä, eli edustivat valtiovallan intressejä yliopistossa.

Jacob Tensgström, Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 1803–1817. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Suomen itsenäistyttyä sijaiskanslerin virka poistui, ja kansleri ryhtyi hoitamaan virkatehtäviä. Vuoden 1924 uusissa statuuteissa kansleri sai muun muassa oikeuden osallistua valtioneuvoston istuntoihin silloin, kun käsiteltiin yliopistoa koskevia asioita. Kanslerin virka muutti muotoaan. Siinä missä kansleri oli aikaisemmin ollut valtiovallan edustaja, hänestä tuli vuoden 1924 statuuttien myötä yliopiston edustaja valtiovaltaan ja yhteiskuntaan päin.

Ensimmäiseksi uuden yliopistolain ja uusien statuuttien mukaiseksi yliopiston kansleriksi valittiin Suolahti vuonna 1926. Vaali oli erittäin tasainen. Suolahden vastaehdokas oli professori Yrjö Hirn. Hirn sai ensimmäisellä vaalikierroksella yhden äänen voiton, kun taas Suolahti voitti toisella kierroksella puolella äänellä. Asian ratkaisi lopulta miesten poliittisten näkökantojen erot. Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relanderille oli luonnollista nimittää suomenmielinen Suolahti, mieluummin kuin liberaali Hirn.

Suolahti pysyi kanslerin virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1944. Hänet valittiin kansleriksi aina uudelleen ja uudelleen. Suomenmieliset yrittivät useaan otteeseen saada Suolahtea puolelleen yliopiston suomalaistamispyrkimyksissään. Esimerkiksi vuonna 1935 ylioppilaiden soihtukulkue vaelsi kanslerin luokse vaatimaan yliopiston suomenkielistämistä. Taitavana poliittisena pelurina Suolahti torjui lukuisat yritykset, kuten myös pyrkimykset järjestää kansanäänestys yliopiston kielikysymyksestä. Maltillisena esiintynyt suomenmielisyys lienee osasyy siihen, että Suolahti sai toimia yliopiston kanslerina lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

Yliopiston avajaiset 4.9.1940. Kulkue menossa Suurkirkkoon rehtori Kaarlo Linkolan (oikealla) ja kansleri Hugo Suolahden johdolla. Avajaiset olivat osa 300-vuotisjuhlaa, joiden pääjuhla oli 5.9.1940. Kuva: Neittamo Oy / Helsingin yliopistomuseo.

Lähteet

Kirjoittaja

Hugo Suolahti

Viktor Hugo Suolahti (vuoteen 1906 Palander)
7.10.1874, Hämeenlinna – 23.2.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1896, lisensiaatti 1899, maisteri ja tohtori 1900, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kansleri 1926–1944, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1917–1923, rehtori 1923–1926, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto / Helsingin yliopisto
Germaanisen filologian dosentti 1901–1911, vt. professori 1908–1909 ja 1911, professori 1911–1941, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto / Helsingin yliopisto
Saksan kielen opettaja, Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1901–1904, Suomalainen jatko-opisto 1901–1907, 1909, 1911–1912, Nya svenska läroverket 1905
Ruotsin kielen opettaja 1899–1905, Helsingin kauppaopisto

Valtion tieteellisen keskuslautakunnan puheenjohtaja 1929–1939
Turun suomalaisen yliopiston keskuslautakunnan varapuheenjohtaja 1919
Yliopistolakikomitean puheenjohtaja 1919
Hämäläis-Osakunnan inspehtori 1913–1923
Ylioppilastutkintolautakunnan tutkija 1900–1905, jäsen 1906–1907 ja 1910–1920, puheenjohtaja 1921–1944

Suomalaisen tiedeakatemian apujäsen 1908, jäsen 1912, esimies 1931–1932
Uusfilologisen yhdistyksen varapuheenjohtaja 1902–1907, 1908–1913, 1914–1926, puheenjohtaja 1913–1914, 1926–1936

Kansanedustaja 1919–1921, Kansallinen Kokoomuspuolue
Puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja 1918–1920, 1925–1926, Kansallinen Kokoomuspuolue

Kunnianosoitukset
Uusfilologisen yhdistyksen kunniapuheenjohtaja
Suomen kulttuurirahaston kunniaesimies
Kunniajäsenyyksiä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalais-ugrilainen seura, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopistoyhdistys, Hämäläis-Osakunta
Juhlakirjat: Neufilologische Mitteilungen 1924, Annales Academiae scientiarum Fennicae 1934
Lukuisten ritarikuntien ansiomerkkejä

Kuva: Hämäläis-Osakunnan arkisto
Tekstit: Tomas Sjöblom

← Takaisin