Eräs tärkeä näkökulma Henrik Meinanderin tutkimuksessa on ollut aatteiden sosiaalihistoria. Häntä on harvoin kiinnostanut aatteet sellaisinaan, sillä niiden alkuperää, merkitystä ja vaikutusta ohjaavat historialliset kontekstit ja vaikuttimet. Tämä oli jo Meinanderin pro gradun ja väitöskirjan näkökulma.

Kun hän seuraavan vuosikymmenen aikana kirjoitti yleisteoksia Suomen historiasta (1999, 2005), kysymys aatteiden sosiaalisista ja poliittisista konteksteista tuli esille entistä useammin. Kirjoittaessaan sotahistoriallista teostaan Suomi 1944 (2009) Meinander lopulta lanseerasi käsitteen ”tunnemaisema” kuvatakseen sitä tunteiden, ajatusten ja aatteiden moninaisuutta, joka esiintyy samanaikaisesti yhteiskunnassa.

Kiinnostus konteksteja ja vaikuttimia kohtaan on myös vaikuttanut Meinanderin analyyseihin Suomen kehityksestä itsetietoiseksi kansakunnaksi ja itsenäiseksi valtioksi. Hänen mukaansa Suomi on pääasiassa kehittynyt kahden rakenteellisen vaikuttimen mukaan: ruotsalaisen kulttuuriperintönsä sekä niiden ketjureaktioiden mukaan, jotka Napoleonin sodat, 1900-luvun kaksi maailmansotaa ja neuvostoimperiumin kaatuminen aiheuttivat Itämeren alueella.

Tämä tematiikka on kantava elementti Meinanderin johtamassa ”Demokratian voimavirrat: Kansanvallan kontekstit ja ominaispiirteet Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1890–2020” -tutkimusohjelmassa. Aihetta tutkitaan kolmessa yliopistossa vuosina 2015–2017. Tutkimusta on inspiroinut lähestyvä Suomen tasavallan 100-vuotisjuhlavuosi. Tarkoituksena on selvittää, kuinka maiden demokratiat ovat kehittyneet kolmen vaikuttimen vuorovaikutuksessa: yhteinen kulttuuriperintö ja yhteiset poliittiset kulttuurit, rooli ja kilpailukyky maailmantaloudessa, sekä maiden geopoliittiset asemat.