Takaisin

Heikki Nevala

Heikki Johannes Nevala
12.4.1968, Helsinki

Filosofian maisteri 2000 (yleinen kirjallisuustiede) Helsingin yliopisto

Tietokirjailija, taikuri, julkishallinnon sihteeri, toimistosihteeri

Päätoimittaja, 2009–2012, Simsalabim-lehti

Julkaisut
Suomen Taikapiiri since 1945, toim. 2007 Suomen Taikapiiri.
Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle, 2011 SKS.
Huvielämän kiertolaisia – Kotimainen sirkus ja tivolitoiminta 1900–1950, 2015 Keravan museo ja Sirkuksen tiedotuskeskus.

Kuva: Ilkka Ärrälä
Teksti: Olli Siitonen

Ura taikurina

Heikki Nevala on toiminut taikurina viimeiset 30 vuotta. Kiinnostus taikuutta kohden heräsi, kuten alan harrastajilla niin usein, jo pienenä poikana.

– Taiteilijanimen Heikki Harha otin käyttöön vuonna 1993. Olin kyllä toisaalta tehnyt taikurinhommia jo ennen tuota, ja teen keikkaa edelleen. Taikurintoimi on minulle kuitenkin vain palkan parannusta. Olen lisäksi perehtynyt alan kulttuurihistoriaan ja toiminut alan yhdistyksissä.

Heikki Harhan puolittain pilan päiten otettu varhainen mainoskuva. Kuva: Markku Seppänen.

Nevala liittyi lapsena nuorukaisille tarkoitettuun Varjoveljien taikaseuraan, jota veti innokas taikaharrastaja Jaakko Pohjonen. Pohjonen kulki kepeillä ja kertoi vammautumisestaan romantisoitua tarinaa sirkusnuoralta putoamisesta. Kerhossa vieraili toisinaan myös nimekkäitä esiintyjiä. Lukioaikoina Nevala seurusteli myöhemmin näyttelijänuraa Ruotsissa tehneen Siri Hamarin kanssa, jonka isä Väinö Hamari toimi taikurina.

– Katselin Väinön toimintaa vähän ujona sivusta. Matkustimme 1980-luvulla Sirin kanssa ympäri Eurooppaa Interraillla ja Väinö kiersi samaan aikaan mannerta vahakabinettinsa kanssa. Kävimme katsomassa hänen näyttelyjään muutaman kerran reitin varrella. Tästä kohtaamisesta syttyi eräänlainen toinen taikuuden kipinä, joka jatkui opiskeluaikoihin asti.

Nevala toimi taikurina ruotsinlaivalla viiden kuukauden ajan vuonna 2001. Turun ja Kapellskärin väliä matkanneella Silja Europalla työskenteli liuta taikureita, muun muassa kansainvälisesti tunnettu Christian Engblom, joka kiertää nykyään maailmalla luennoimassa kollegoilleen. Mukana olivat myös nykysirkusryhmä WHS:stä tunnetut taikuri Kalle Nio ja jonglööri Ville Walo.

– Etenkin syksy 2001 oli tahdiltaan raskas, kun paiskin töitä taikurina täyspäiväisesti viikkoja putkeen. Joku voisi sanoa, että hassasin työurastani ensimmäiset vuodet omien taikurihommien tekemiseen. On toisaalta ollut palkitsevaa päästä tekemään omia juttuja, ja toivon että saan tehdä näin jatkossakin.

Nevala matkasi Pietarin 300-vuotisjuhlallisuuksiin Suomen Pietari-instituutin lähettämänä. Hän toteutti myös yhdessä Christian Engblomin kanssa erityisiä kummitusiltoja.

Haaveiden iltaan saapuneet asiakkaat eivät tienneet tulleensa taikurien järjestämään tapahtumaan, joka muuttui pian aavemaiseksi. Asiakkaille paljastettiin vasta lopuksi, että he olivat tulleet järjestettyyn tilaisuuteen. Perinteistä kummitusjunaa pelottavammat Haaveiden illat olivat kuitenkin sekä kalliita että monimutkaisia toteuttaa ja olisivat oikeastaan vaatineet enemmän kalliita erikoislaitteita.

Kuva: Ilkka Ärrälä.

Kortit ja kolikot liikkuvat Nevalan käsissä muitta mutkitta. Hän on erikoistunut niin sanottuun close-up taikuuteen, jossa näytös tuodaan katsojien lähelle. Tässä esiintymismuodossa taikuri kiertää yleisön keskuudessa viihdyttämässä pienempiä ryhmiä muutaman minuutin ajan kerrallaan.

– Close-up tilanteissa on useimmiten ryhmä ihmisiä. Tilanne on haastava, sillä ihmisten pitää ensinnäkin viihtyä, mutta heille pitää myös tarjota taikuuden elämys. Nämä olosuhteet vaativat hyvää psykologista silmää.

Nevala harjoittelee jatkuvasti ylläpitääkseen tuntumaa temppuihinsa. Uusia esityksiä varten on harjoiteltava tiiviisti. Nykyään aiheesta kiinnostuneet löytävät oppaita internetistä varsin helposti, mutta taito ei tartu pelkällä katsomisella. Nevala käy esitystään läpi lämmittelymielessä aina ennen keikkoja.

– Lämmittelen, sillä haluan että asiakkaat viihtyvät. Toisaalta kannan kortteja ja kolikoita aina mukanani. Täten voin kikkailla niillä aina kun minulle siunautuu luppoaikaa.

Fiskarsin taikakesässä esiintyvät Heikki Harha ja Tatu Tyni. Kuva: Ilkka Ärrälä, julliste Joonas Rissanen.

Osa ihmisistä kokee taikurin työn epärehelliseksi, sillä ammattiin vihkiytyneet erikoistuvat harhauttamiseen ja silmänkääntöön, joksi ammattia luonnehdittiin ennen vanhaan. Huijareita toki esiintyy, muttei Nevalan mukaan taikureiden keskuudessa.

– Christian Engblom on sanonut olevansa rehellinen huijari. Tämä on tietysti paradoksi, mutta sitähän taikuuskin on. Ihmiset haluavat lopulta, että onnistut. Harva toivoo illuusion epäonnistuvan. Juuri ällistyttämällä ja harhauttamalla taikuri voittaa ihmisten arvostuksen.

Nykyään Nevalan voi nähdä esiintyvän kesäisin Fiskarsissa kollegansa Tatu Tynin kanssa. Ensi kesänä jo seitsemäntenä vuotena perättäin järjestettävät Taikateatteri 13. näytökset viihdyttävät turisteja heinäkuussa päivittäin aina tasatunnein kello yhden ja neljän välillä.

Juliste: Aino Rouvinen.

 

Takaisin