Ruotsin kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa käydään jatkuvasti julkista keskustelua. Professori Hanna Lehti-Eklund on ollut kiinnostunut siitä, mitä koululaiset ja opettajat itse ajattelevat ruotsin opetuksesta ja opiskelusta sekä mitkä seikat kouluyhteisössä tukevat opetusta. Projektissa Svenska i toppen (2008–2011) aihetta lähestyttiin ekologisesta näkökulmasta ja tarkasteltiin sitä, mitä luokkahuoneen vuorovaikutukseen osallistuvat oppilaat ja opettajat pitävät tärkeänä.

Lehti-Eklund vieraili kollegoidensa ja opiskelijoiden kanssa peruskouluissa ja lukiossa ympäri Suomea. Raporteissa Svenska i finska grundskolor sekä Svenska i finska gymnasier kerrotaan siitä, mikä on tyypillistä hyvälle ruotsinopetukselle ja mitä seikkoja opetuksessa tulisi kehittää.

Tutkimuksesta käy ilmi, että oppilaat ovat kiinnostuneita arkiruotsista ja ruotsalaisesta kulttuurista Ruotsissa ja Suomessa. Suurin osa oppilaista joko pitää ruotsista tai suhtautuu siihen neutraalisti. Opettajan panos on oleellinen ruotsin kielen oppimisessa, etenkin kun motivaatio kielen oppimiseen luodaan paikallisessa ympäristössä: luokassa ja koulussa. Julkisessa keskustelussa ruotsin opetuksesta nostetaan esiin historiallisen, poliittisen tai globaalin kontekstin merkitystä enemmän. Vastaavanlaista keskustelua käydään myös Norjassa uusnorjan ja kirjanorjan opetuksesta.