Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »
Lukeminen ja kirjoittaminen olivat lapsuuden kodissa itsestään selviä harrastuksia. Loimaan lukion äidinkielen opettaja Lippo Lahti, jonka moni muukin kirjallisuuden alalla toimiva on maininnut suurimmaksi innoittajakseen, kannusti suomen tai kirjallisuuden pariin. Paras ystäväni päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuutta Tampereelle, minä halusin Helsinkiin. Lue lisää »
Kirja-alan laskusuhdanne on kestänyt jo lähes kymmenen vuotta. Kustantaja Touko Siltala ei usko iloiseen kasvupyrähdykseen. – Voi toki olla, että jossain vaiheessa tapahtuu vuosia odotettu ja povattu sähkökirjan läpimurto. Se voisi tuoda kasvua ja euroja kustannusalalle. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme poimineet muutamia Touko Siltalaan liittyviä haastatteluja sekä videoluennon, jossa Siltala kertoo kustantajan näkökulmasta miten kirjoittaminen muuttaa maailmaa. Lue lisää »
Lähdin opiskelemaan historiaa tavoitteena tutkijan ura. Mitään muita aineita en harkinnut, historia oli jo varhaisista kouluvuosista alkaen minulle ainoa vaihtoehto. Valmistumisen jälkeen kirjoitin yhden tilaushistorian ja kilpailin niukoista apurahoista. Mitään tutkijakouluja ei vielä ollut. Hengenpitimiksi tein erilaisia pieniä keikkoja kustantamoille. Lue lisää »
Isossa kustantamossa Touko Siltala pääsi tekemään yhteistyötä markkinointi- ja myyntiosaston kanssa. – Aloittaessani kustannustoimittajan työt WSOY:llä vuonna 1982 paljon piti opetella itse. Monta mokaa tein ja jokaisesta opin jotain uutta. Silloisen WSOY:n työkulttuuriin ei mainittavammin kuulunut tulokkaiden perehdyttämistä, mutta talon tunnelma ja henki oli innostava ja hyvä. Lue lisää »
Kirjailija Kari Hotakaisen mukaan kaunokirjallisuutta ei voi tehdä tilaustyönä. Muita kirjoitusmuotoja hän on tehnyt tilauksesta. Kustantajansa Touko Siltalan kanssa hän voisi halutessaan keskustella kirjojensa aiheista, mutta niin ei ole ollut tapana tehdä. – Siltala tietää, että tämä töyhtöhyyppä menee mökkiinsä ja tulee kahden vuoden päästä ulos ja tuo tullessaan tekstinivaskan. Lue lisää »
Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa oli mieltä kiihottavia opettajia ja professoreita. Heitä ihailtiin ja heistä imettiin janoisina oppia. Muutamista ajattelin pakokauhuisesti, että tuleekohan minustakin tuollainen. Joitakin taas katselin toiveikkaana, että voi kunpa minusta tulisi tuollainen. Lue lisää »
Kari Hotakainen on ehtinyt ja saanut kirjoittaa erilaisia tekstejä laidasta laitaan. Hänestä tuli yleiskirjoittaja. – Olen aina ajatellut, että kirjoitan kaikkea mahdollista, mitä vaan eteen tulee. Olen tehnyt uutistekstejä ja kolumneja, laatinut mainoslauseita, kirjoittanut runoja ja proosaa, teatteri- ja elokuvakäsikirjoituksia. Lue lisää »
Parhaillaan Tomi Huttunen on mukana toimittamassa European Network for Avant-Garde and Modernism Studies -julkaisua Utopia: The Avant-Garde, Modernism and (Im)possible Life. Hän toimii myös Uppsalan yliopiston slavistiikan alan Slovo-julkaisun toimituskunnassa, Slavica Helsingiensia -sarjan toimitusneuvostossa sekä avantgarde-lehden Another Hemisphere toimitusneuvostossa. Opetuskokemusta hän on hakenut kotimaisten yliopistojen ja oppilaitosten ohella mm. Moskovan Higher School of Economicsista, Pietarin yliopiston Smolny Collegesta ja Venetsian Ca’Foscari-yliopistosta, joiden kanssa Venäjän kielellä ja kirjallisuudella on kahdenväliset vaihtosopimukset. Lue lisää »
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Arjen estetiikka on kasvava estetiikan haara, jossa taiteen ulkopuolista esteettistä todellisuutta tutkitaan filosofisin keinoin. Arki tässä voi tarkoittaa arjen esineitä ja ympäristöjä, mutta se voi yhtä hyvin merkitä sitä asennetta ja kokemisen tapaa, joka syntyy kun ollaan totutussa ja turvallisessa arjessa. Jälkimmäisessä näkökulmassa korostuu se, että mikä tahansa voi olla arkista, myös taide. Lue lisää »
Kun aloitin kiinan opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1994, en vielä olisi osannut arvata, että minusta tulee isona kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Olin kyllä haaveillut suomentajan urasta ja pyrkinyt ja päässytkin opiskelemaan myös englannin kääntämistä. Lukiovuosien unelmissa näin itseni kääntämässä vaikkapa Virginia Woolfia tai Thomas Hardya. Lue lisää »
Märta Tikkasen nosti maailmanmaineeseen pienen ruotsalaiskustantamon johtaja. Lue lisää »
Viime vuosien kulttuurielämän hauras työtilanne on ajanut minut yrittäjäksi. Se on tuonut mukanaan taloudellista epävarmuutta mutta antanut henkistä vapautta. Työni tietokirjailijana on parin vuosikymmenen aikana muutenkin muuttunut: perinteisen elämäkerran käsikirjoituksen mukana on kustantajalle esittävä 300‒400 kappaleen kirjaosto. Lue lisää »
Kun vanhemmat lapseni olivat pieniä, ainoa harrastukseni oli post doc -tutkimus. Abstrakteja, esitelmiä, matkoja, artikkeleita. Se oli ihanaa… Lue lisää »
Suvi Ahola on toimittajan työn lisäksi kirjoittanut useita kirjoja ja tehnyt väitöstutkimuksen lukupiireistä. – 2000-luvun alussa tein useamman jutun lukupiireistä. Havaitsin, että lukupiirien suosio kasvaa koko ajan Suomessa. Juttuaiheita kerätessäni huomasin, että laajemmallekin tutkimukselle olisi tarvetta. Mainitsin asiasta Helsingin Sanomien silloiselle kulttuuritoimituksen esimiehelle Heikki Hellmanille. Hän tokaisi takaisin, että no tee sinä siitä väitöskirja. Lue lisää »
Kun aloitin työt käännöskirjallisuuden toimittajana viisitoista vuotta sitten, ajattelin leimallisesti kuin kielentutkija. Olin tehnyt kielihistoriallisen väitöskirjan ja ollut töissä sanakirjatoimittajana, mutta en aina nähnyt metsää puilta. Olin innostunut tarkkuudesta ja vivahteista, ja englannin taitoni oli keskimääräistä parempi, mutta kokonaisuuden hahmottaminen oli vaikeaa. Työ opetti tekijäänsä, ja suomentajat opettivat kokematonta toimittajaa. Lue lisää »
Hämmästyttävin asia urallani on, että onnistuin kielihistorioitsijana saamaan koulutustani vastaavan työn yliopiston ulkopuolelta. WSOY:n Shakespeare-projekti (2004–2013), jossa käännettiin uudelleen kirjailijan koko näytelmätuotanto, oli meille kustannustoimittajille suuri ammatillista identiteettiä muokkaava kokemus. Lue lisää »
Ensimmäisen kirjani julkistamistilaisuus 2.4.1981 Vironkadulla Musiikkitieteen laitoksen kuunteluhuoneessa oli hieno hetki. Vieressäni naureskelee kirjan toinen toimittaja Risto Nieminen, jonka kanssa kokosimme ikäpolvemme säveltäjien kirjoituskokoelman Ammatti: säveltäjä. Se julkaistiin ensimmäisen kokonaan uudelle musiikille omistetun festivaalin Helsinki Biennalen kynnyksellä. Elimme musiikkielämässä voimakasta muutoksen aikaa. Lue lisää »
