Kahdeksan hakutulosta haulle: johtaminen

Joukkueen johdossa

Museon johtaminen on muutosjohtamista. Yhteiskunta ja yliopisto muuttuvat ja museon on vastattava uusiin haasteisiin. Ulkoisesti johtajan työ koostuu kokous-, neuvottelu- ja hallintotyöstä. Sisällöllisesti keskeistä työssäni on kuitenkin uutta luovan museon jatkuva kehittäminen. Se määrittyy kiehtovassa vuorovaikutuksessa kollegojen, tutkijoiden sekä muiden, mitä erilaisimpia aloja, oloja ja ammatteja edustavien ihmisten kanssa. Joukkuepelaajana viihdyn mainiosti tällä pelikentällä. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kansatieteen laitokseen ja väitöskirjaani. Kansatieteen oppihistoriaan liittyvää gradua kirjoittaessani minua pyydettiin kansatieteen laitokselle assistentin sijaiseksi ja seuraavana vuonna tulin valituksi samaiseen virkaan. Näin minulle aukeni yliopistoura, josta en ollut osannut edes haaveilla. Lue lisää »

Saaren kartano on taitelijoiden ja tutkijoiden kohtauspaikka

Olen viime vuodet toiminut Koneen Säätiön ylläpitämän Saaren kartanon taiteilija- ja tukijaresidenssin toiminnanjohtajana. Residenssin johtaminen on ihanaa työtä, ja minua jo kovasti huolestuttaa, miten ikinä hennon luopua siitä kun eläkeikä koittaa. Työviikon kaikkein paras päivä on tiistai: silloin kukin taiteilija ja tutkija vuorollaan esittelee toisille omaa työtään, ja keskustelua jatketaan yhteisellä brunssilla. Lue lisää »

Jatkuva liike tekee hyvää

Elina Anttila on tehnyt pitkän uran museoalalla. Hän teki jo opiskeluaikana töitä useammassa museossa. Oli kuitenkin enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa, että Anttila ryhtyi opiskelemaan taidehistoriaa. Lue lisää »

Alaisistaan huolehtiva esimies

Sattuma johdatti Aki Hyryläisen työskentelemään Mercuri Urvaliin. Hän haki töitä sijoitus- ja varainhoitopalveluita tarjoavasta yrityksestä, jonka rekrytointia hoiti tuolloin Mercuri Urval. – Kyseistä tehtävää koskevassa haastattelussa oli yllätyksekseni vastassa rekrytointikonsultti, joka oli entinen jääkiekkovalmentajani. Haastattelun yhteydessä hän kertoi omasta työstään ja tunnusteli minulta, miltä työ Mercuri Urvalissa kuulostaisi. Näin kymmenen monipuolisen ja vaiherikkaan vuoden jälkeen on helppo sanoa, että myöntävä vastaus kosintaan ei ollut virhe. Lue lisää »

Johtamisongelmia kirjastoissa

Tuorein tutkimusaiheeni "Kirjasto ekspansiivisessa suurkaupungissa: Suomen suurten yleisten kirjastojen johtamisen ongelma 1945−2010" liittyy suomalaisen kirjastolaitoksen historiaan. Väitöskirjani tarkoituksena on selvittää, millä tavoin Suomen suurten yleisten kirjastojen johtaminen on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä onnistunut ja miten niiden johtamiskulttuurit ovat muuttuneet. Lue lisää »

Jalkapallo tatuoituna ihon alle

Aki Hyryläinen teki pitkän uran jalkapalloilijana pääasiassa Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) riveissä. Hän ehti pelata myös 25 A-maaottelua Suomen maajoukkueessa, kauden Belgiassa ja kolme kautta Tanskassa sekä reilut kaksi kautta FC Jokereissa. Ammattiurheilija elää jatkuvien vaatimusten keskellä. Työ on hyvin tavoitteellista ja päämäärätietoista. Lue lisää »

Teatteritieteestä tuli elämäntapa

Teatteritiede on laajan taiteenalan pieni oppiaine, jossa on vaikeaa rajata kiinnostus järkeviin mittoihin. Tutkijoita on edelleen aika vähän. Kohteet limittyvät tavalla tai toisella yhteen: opettaminen ja tutkimus, historia ja nykyteatteri, oman maan teatteri ja rajat ylittävät ilmiöt, teoriat ja aineistot, käytännön teatteri ja teatterintutkimus ja niin edelleen. Eristäytyminen ei onnistu, ja oppiaineessa viihtymistä lisääviin erityispiirteisiin kuuluukin, ettei se ole edes viisasta. Varmimmillani silti olen, kun tutkin suomalaista teatteria ja sen historiaa sekä nykyisiä ja menneitä teatteriesityksiä. Usein tarkastelen teatteria muun yhteiskunnallisen toiminnan yhteydessä. Lue lisää »