Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: ääni
Äänituotantoa ja ohjelmointia
Teen pääasiassa erilaista musiikki- ja äänituotantoa, esimerkiksi peleihin, web-kielikursseihin sekä myös bändeille ja artisteille. Lue lisää »
Saamentutkijan ääni
Tutkimuksen on oltava objektiivista ja sen tavoitteena on löytää universaaleja lainalaisuuksia, mutta kenellä on oikeus ja valta määritellä mikä on objektiivista tutkimusta? Kenellä on valta määritellä ja puhua alkuperäiskansojen puolesta? Nämä kysymykset nousevat jatkuvasti esille eri tilanteissa. Lue lisää »
Vuorovaikutuksen kielen monet polut
Kiinnostus johonkin tutkimusaiheeseen saa usein alkunsa vaivihkaa. 1980-luvun puolivälissä litteroin eli siirsin kirjoitusasuun miesryhmien keskusteluja professori Auli Hakulisen tutkimusavustajana. Jossakin vaiheessa havahduin kuulemaan ääninauhoitteilta lyhyitä äännähdyksiä: milloin kuului ”mm”, milloin ”joo”, milloin ”niin”. Nämä havainnot johtivat tutkimaan vastaussanojen (dialogipartikkelien) ”joo” ja ”niin” samankaltaisuutta ja eroja väitöskirjaksi asti. Samalla niiden tutkiminen johtikin myös selvittämään monenlaisia keskustelutoimintoja ja keskustelun jäsentymistapoja, sillä ”joo” ja ”niin” ovat keinoja vastata moniin erilaisiin puheenvuoroihin. Lue lisää »
Demokratia
Akatemiaprofessorin tutkimusprojektissani tutkin demokratian käsitettä 1600-luvulla. Valtaosa tuon ajan poliittisesta ajattelusta näki tieten… Lue lisää »
Maailmanperintö ja perustutkimus
Lotte Tarkan mukaan vanhan runokulttuurin ainutlaatuisuus myös velvoittaa: ”Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja lavealti dokumentoitu. Kansainvälisen tutkijayhteisön kiinnostus on suurta, mutta itse runot ovat kuitenkin kielimuurin takana, ja runokieltä taitavien velvollisuus on tuottaa tietoa tästä maailmanperintökohteesta. Sitähän nämä runot ovat. Ja arkistot, joissa niiden muistiinpanoja säilytetään.” Lue lisää »
Parhaat hetkeni yliopistolla
Yliopisto on monikollinen: yhteisö, mielentila ja instituutio. Kaikilla näillä olomuodoilla on parhaat hetkensä. Lue lisää »
Myyttien mieltä etsimässä
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissaan ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” (Oral Poetry, Mythic Knowledge, and Vernacular Imagination. Interfaces of Individual Expression and Collective Traditions in Pre-modern Northeast Europe) Lotte Tarkka jatkaa kollegoineen suomalaisen folkloristiikan klassista linjaa, joka perustuu tekstilähtöiselle vertailevalle tutkimukselle. Lue lisää »
Kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija
Olen latinisti Kuopion klassillisesta koulusta, humanisti ja köyhän työläissuvun tytär. Isoisäni oli poliittinen vanki 1930-luvun Suomessa, ja hän kasvatti minut siihen lujaan uskoon, että oppiminen, lukeminen ja älyllisen työn tekeminen on korkeinta mitä ihminen voi tavoitella. Isoisäni kirjoitti minulle runon, jossa toivoi, että taitojani oikein käyttämällä saisin kulmilleni laakeriseppeleen. Lue lisää »
Teoriasta käytäntöön
Teoreettinen filosofia oli nuoruudenrakkauteni, johon käytin valtaosan ajastani - opiskeluajasta tosin valtaosan muuhun kuin opintosuoritusten tekemiseen. Sivuaineina luin kognitiotiedettä ja kulttuuriantropologiaa. Vaikka oma lähtökohtani oli alun perin täysin teoreettinen, uskon vahvasti filosofian yhdistämiseen muihin aiheisiin. Jossain vaiheessa huomasin lukevani enemmän evoluutioteoriaa, molekyylibiologiaa ja geenitutkimusta. Graduni tein biologian filosofiasta, tarkemmin luonnonvalinnan yksikön ongelmasta. Ainekokonaisuus on muokannut ajatteluani pysyvästi ja huomaan pystyväni soveltamaan sitä edelleen työssäni, sekä ympäristöpolitiikassa että kansalaisjärjestötyössä. Lue lisää »
”Suomen merkittävin sanomalehtimies”
Axel Lille oli toiminut lehtimiehenä jo opiskeluaikanaan osakunnan piirissä sekä ensimmäisessä svekomaanien äänenkannattajassa Vikingenissä 1870-luvun alkupuolella. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi, mutta syksyllä 1882 Lille oli mukana perustamassa uutta Nya Pressen -nimistä lehteä. Sen parissa hän vaikutti yli kolmenkymmenen vuoden aikana. Lue lisää »
Ulkopuolelta rahoitetut projektit
Olen johtanut lähes 40 tutkimus- ja kehitysprojektia, usein yhdessä Kimmo Koskenniemen kanssa. Suurimmat olivat tietokonelingvistiset huippuyksiköt. Suomalaisen viittomakielen projekti 1982–1984 sai Terhi Rissasen ansiosta aikaiseksi suomalaisen viittomakielen perusrakenteen kuvauksen. Lue lisää »
Hallinnon pärskeitä
Työskentelin seitsemän vuotta humanistisen tiedekunnan dekaanina. Yhteistyö hallintopäällikkö Leena Barrroksen kanssa oli saumatonta. Dekaanius päättyi vuonna 2003. Ne seitsemän vuotta olivat 19 laitoksen kanssa käytävien tulosneuvottelujen aikaa. Nämä tilaisuudet olivat värikkäitäkin. Kerran pettynyt laitosedustaja tuli kansliaani ilmoittamaan: ”Dekaani käyttäytyy kuin mafioso.” Lue lisää »
Artikkeleita, julkaisuja ja kuratoituja näyttelyitä
Tähän artikkeliin olemme koonneet valikoiman Leevi Haapalan julkaisuja ja kuratoimia näyttelyitä. Lue lisää »
Opinnot ja muutto Helsinkiin
Kiasman johtoon kesällä 2015 siirtynyt Leevi Haapala aloitti yliopisto-opintonsa Turussa ja muutti Helsinkiin siviilipalveluksen yhteydessä kesällä 1994. – Pääsin ensimmäisenä sivarina Nykytaiteen museoon tekemään ARS95-näyttelyä Ateneumiin, jossa Nykytaiteen museo vielä 1990-luvun alussa sijaitsi. Lue lisää »
Haaveeni
Haaveilen siitä, että maassa puhuttaisiin sivistyksestä, moniäänisyydestä, traditiosta, luovuudesta ja oivaltamisesta, sen sijaan, että puhutaan rahasta, optimoinnista ja innovaatiosta. Elämme aikaa, jolloin vapaa tiede on kovan paineen alla. On jopa mahdollista, että se katoaa yliopistoista kokonaan. Tällöin se tulee säilymään yksityisissä instituuteissa ja protestiliikkeenä, kylähullujen hommana. Tässä ei sinänsä ole tieteen historiassa mitään uutta. Keskiaikana tiede kukoisti luostareissa, Itä-Euroopan totalitarismissa se kukoisti kahviloissa ja kädestä käteen levinneissä kirjoituksissa. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Paras muistoni opiskeluajoilta liittyy professori Pirkko Kosken johtamaan teatterireissuun. Opintojeni loppuvaiheessa teatteritieteen laitos järjesti ekskursion Kajaanin kaupunginteatteriin katsomaan Kristian Smedsin esitystä Huutavan ääni korvessa. Lue lisää »
Parasta yliopistossa
Opinto-oppaiden ilmestyminen syksyisin oli opiskeluaikana aina jännittävää. Mitähän hauskaa tänä vuonna opiskelisi? Parhaat muistot yliopisto… Lue lisää »
Eeva Ahtisaari - Ylen Elävä arkisto
Ylen Elävän arkiston Presidenttien puolisot -ohjelman tallenteesta selviää, miten Eeva Ahtisaari suhtautui tehtäväänsä presidentin puolisona. Lue lisää »
Vaativia mieskuorolauluja
Leevi Madetojan säveltämästä noin sadasta kuoroteoksesta lähes puolet on sävelletty mieskuorolle. Ne ovat kuitenkin usein erittäin vaativia, ja ovat siitä syystä jääneet jossain määrin helpompien teosten varjoon. Tähän artikkeliin olemme koonneet kaksi esimerkkiä Madetojan kuoroteoksista ylioppilaskuntien kuorojen esittäminä. Lue lisää »