Turkulaisen yliopettajan poika Gunnar Mickwitz kirjoittautui Helsingin yliopistoon lukemaan historiaa ja klassisia kieliä vuonna 1924. Osallistuttuaan Svenska institutet i Romin kevään 1927 kurssille, Mickwitzin kiinnostuksen kohteeksi muodostui antiikin taloushistoria.

Mickwitz valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1929. Seuraavat kaksi vuotta hän vietti opintomatkalla Uppsalassa. Opiskellessaan Uppsalassa Mickwitz sekä aloitti väitöskirjansa tekemisen että solmi kansainvälisiä suhteita. Mickwitzin väitöskirja Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr. valmistui vuonna 1932. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin antiikin historian dosentuuri Helsingin yliopistossa.

Kansainvälisyys oli Mickwitzin tutkijantoimessa keskeisessä asemassa. Hän katsoi että hyvässä antiikintutkimuksessa oli näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin eri maiden tutkijoilta. Mickwitz matkusti laajasti Euroopassa pitäen yhteyttä muiden maiden tutkijoihin. Edellytyksen tällaiseen toimintaan loivat Helsingin yliopiston vuonna 1934 myöntämä kolmivuotinen matka-apuraha sekä poikkeuksellisen hyvät kielitaidot. Mickwitz julkaisi tieteellisiä artikkeleita seitsemällä kielellä.

Kiinnostus antiikin historiaan ja kansainvälisiin suhteisiin ilmeni myös muissa toimissa. Mickwitz oli aktiivisesti mukana Suomen Rooman-instituutin perustamishankkeessa 1930-luvun lopulla. Häntä kaavailtiin johtamaan instituutin kevään 1940 opiskelijoille suunnattua kurssia, joka ei kuitenkaan toisen maailmansodan puhkeamisen takia toteutunut.

Tieteellisen tutkimuksen ohella Mickwitz toimi Hangö Svenska Samlyceumin historian ja yhteiskuntaopin lehtorina vuosina 1933–1937. Hänet valittiin vuonna 1938 Åbo Akademin yleisen historian vt. professoriksi, vain 32 vuoden ikäisenä. Seuraavana vuonna Mickwitz haki Helsingin yliopiston yleisen historian professuuria, mutta viran sai kokeneempi Arvi Korhonen.

Lupaava ja hyvin alkanut tutkijanura loppui kuitenkin lyhyeen. Talvisodan puhjettua nuori historioitsija kutsuttiin sotapalvelukseen. Reservin vänrikki Gunnar Mickwitz kaatui taistelussa Karjalankannaksen Pienperossa helmikuun 18. päivänä vuonna 1940.

Lähteet

• Christer Bruun, Mickwitz, Gunnar, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 15.5.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Erik Gren, In Memoriam. Gunnar Mickwitz, Fornvännen. Journal of Swedish Antiquarian Research 1940, 228–230.
• Gunnar Mickwitz, Historiska föreningen -verkkosivujen julkaisu. Viitattu 15.5.2015.
• Gunnar Mickwitz, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 15.5.2015.