Georg August Wallin kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1829. Hän opiskeli erityisesti klassisia ja itämaisia kieliä, mutta suoritti myös englannin, saksan ja ranskan opintoja. Wallin valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1836.

Wallin jatkoi itämaisten kielten opintojaan professori Gabriel Geitlinin ohjauksessa. Opintojensa ohella hän työskenteli opettajana Helsingin yksityislyseossa ja ylimääräisenä amanuenssina yliopiston kirjastossa. Vuonna 1839 Wallin julkaisi väitöskirjan, joka käsitteli klassisen ja aikalaisen arabian kielen eroavaisuuksia. Samana vuonna hänet nimitettiin itämaisen kirjallisuuden dosentiksi.

Itämaisten kielten ja kulttuurien opinnot jatkuivat Pietarissa vuonna 1840. Siellä Wallin opiskeli sheikki Muhammad Ayyad al-Tantawin johdolla. al-Tantawin kertomukset elämästä Egyptissä vain syvensivät Wallinin kiinnostusta itämaisiin kulttuureihin. Wallin päätti hakea Keisarilliselta Aleksanterin Yliopistolta stipendiä Lähi-idän tutkimusmatkaa varten. Hän viettikin vuodet 1843–1849 tutkimusmatkalla Egyptissä, Arabian niemimaalla ja Persiassa.

Wallin palasi Eurooppaan vuonna 1849. Matkallaan takaisin Suomeen hän pysähtyi Lontooseen, jossa syventyi sikäläisten kirjastojen itämaisten kielten kokoelmiin. Oleskellessaan Lontoossa hän kirjoitti englanninkielisen kuvauksen viimeisimmästä aavikkomatkastaan. Wallinille myönnettiin Royal Geographic Societyn kultamitali merkittävien itämaantutkimustensa ansiosta. Edellisvuonna mitali oli myönnetty David Livingstonelle. Seura julkaisi aikakauslehdessään toimitetun version Wallinin matkakuvauksesta vuonna 1851. Wallin myös viimeisteli väitöskirjansa Lontoossa.

Palattuaan Suomeen vuonna 1850, Wallin nimitettiin itämaisen kirjallisuuden professoriksi. Itämaisten kielten opetusta varten hän laati vuonna 1851 pienen arabian kielioppia koskevan teoksen. Wallin ei ehtinyt toimia professorina kuin reilun vuoden, koska menehtyi lokakuussa 1852.

Elinaikanaan Wallin ei ollut suomalaisissa tieteellisissä piireissä kovinkaan arvostettu. Muiden kansatieteilijöiden kiinnostus nimittäin kohdistui lähes yksinomaan suomalaissukuisiin kansoihin. Wallin oli ensimmäinen länsimaalainen beduiinirunouden ja -murteiden tutkija. Hänen aineistonsa tosin jäi muistiinpanojen ruotsinkielisyyden takia pitkäksi aikaa tuntemattomaksi kansainväliselle tutkijakunnalle.

Tänä päivänä hänen työtään arvostetaan suuresti varsinkin Lähi-idässä. Hän on monessa tapauksessa ensimmäinen ja ainoa, jolta on säilynyt mainintoja ja kuvauksia yksittäisistä paikkakunnista ja beduiiniheimoista Arabian niemimaalla.

Lähteet

• Kaj Öhrnberg, “Georg August Wallin. An Orientalist Between National and Imperial Orientalism”, teoksessa Bertil Tikkanen (toim.), Pūrvāparaprajñābhinandanam. East and West, past and present. Indological and other essays in honour of Klaus Karttunen, Studia Orientalia 110, Helsinki 2011, 309–316.
• Julius Krohn, Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa, Porvoo 1880. Gutenberg project -verkkojulkaisu. Viitattu 5.3.2015.
• Kaj Öhrnberg, Wallin, Georg August (1811 - 1852). tutkimusmatkailija, itämaiden kirjallisuuden professori, Kansallisbiografia -verkkojulkaisu. Viitattu 4.3.2015.
• Georg August Wallin, Wikipedia -verkkojulkaisu. Viitattu 4.3.2015.