Georg August Wallin
24.10.1811, Sund – 23.10.1852, Helsinki
Filosofian kandidaatti ja maisteri 1836, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintoja Pietarissa 1840–1842 ja Lontoossa 1849–1850
Itämaiden kirjallisuuden professori 1851-, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opettaja 1836-, Helsingin yksityislyseo
Ylimääräinen amanuenssi 1836-, Yliopiston kirjasto
Itämaiden kirjallisuuden dosentti 1839–1851, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Tutkimusmatkat Lähi-itään 1843–1849
Kunnianosoitukset
Royal Geographical Societyn kultamitali 1850
Société de Geographien suuri hopeamitali 1850
Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Tomas Sjöblom
Georg August Wallin – Abd al-Wali
Georg August Wallin saapui Kairoon joulukuussa 1843. Pietarin Keisarillisen yliopiston arabianopettaja sheikki Muhammad Ayyad al-Tantawin innoittamana hän oli lähtenyt Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston stipendin turvin tutkimusmatkalle. Matkan virallisina tavoitteina oli arabian eri murteiden tutkimus ja wahhabiittien oppeihin tutustuminen.
Wallinilla oli myös henkilökohtaiset motiivit tutkimusmatkalleen. Kaj Öhrnbergin mukaan Wallin halusi päästä pois "Euroopan ylellisyydestä, turhamaisuudesta ja ylenmäärin hienostuneesta sivistyksestä". Romantiikan hengessä hän uskoi löytävänsä Arabian niemimaan beduiinien joukosta ”jalon villin”.
Tukikohtana kolmelle aavikkomatkalleen Wallin käytti Kairoa. Voidakseen liikkua vapaasti beduiinien alueilla hän rakensi itselleen peitetarinan ja uuden identiteetin, egyptiläisen lääkärin Abd al-Walin. al-Walina hän teki kaksi tutkimusmatkaa Arabian ja Siinain niemimaille. Matkoillaan hän pääasiassa tutki eri beduiiniheimojen kulttuureja ja kieliä.
Wallinin ensimmäinen aavikkomatka suuntautui beduiinialueille Arabian niemimaalla. Hän oli alueella ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija, joka kirjoitti kokemuksistaan muistiinpanoja. Äkillisen rahapulan takia hän joutui palaamaan Kairoon suunniteltua aikaisemmin. Matkalla hän pystyi peitetarinansa takia käymään Mekkassa ja Medinassa, jotka islamin pyhinä kaupunkeina vielä silloin olivat kiellettyjä muille uskonryhmille.
Toisella matkallaan Wallin suuntasi pyhiinvaelluskohteisiin. Hänen kohteinaan olivat Pyhän Katariinan luostari Siinain niemimaalla sekä islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisesti kunnioittamat kohteet luvatussa maassa. Viimeinen matka, nyt uudella salanimellä Abd al-Maula, suuntautui taas Arabian niemimaalle. Suunnitelmat muuttuivat jälleen kerran kesken matkaa, ja Wallin matkasi Omanin sijasta Persiaan.
Wallin palasi Suomeen vuonna 1850 ja aloitti lähes heti uuden tutkimusmatkan suunnittelun. Rahoitusta hän ei kuitenkaan ehtinyt matkalleen saada ennen kuin sairastui ja kuoli vuonna 1852. Wallin muistetaan ennen kaikkea juuri tutkimusmatkailijana. Hän oli aikansa merkittävimpiä länsimaalaisia Arabian-kävijöitä. Wallinin matkoja ja elämää käsittelevässä kirjassaan vuodelta 1880 Julius Krohn kirjoittaa tutkimusmatkailijan muistiinpanoista näin:
Ne ovatkin tehdyt mestarin kädellä, erinomattain kansatieteelliset havainnot osoittavat harvinaista vapautta ennakkoluuloista, syvämielisyyttä ja tarkan kuvaamisen lahjaa.
Lähteet
Kaj Öhrnberg, “Georg August Wallin. An Orientalist Between National and Imperial Orientalism”, teoksessa Bertil Tikkanen (toim.), Pūrvāparaprajñābhinandanam. East and West, past and present. Indological and other essays in honour of Klaus Karttunen, Studia Orientalia 110, Helsinki 2011, 309–316.
Georg August Wallin
24.10.1811, Sund – 23.10.1852, Helsinki
Filosofian kandidaatti ja maisteri 1836, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintoja Pietarissa 1840–1842 ja Lontoossa 1849–1850
Itämaiden kirjallisuuden professori 1851-, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opettaja 1836-, Helsingin yksityislyseo
Ylimääräinen amanuenssi 1836-, Yliopiston kirjasto
Itämaiden kirjallisuuden dosentti 1839–1851, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Tutkimusmatkat Lähi-itään 1843–1849
Kunnianosoitukset
Royal Geographical Societyn kultamitali 1850
Société de Geographien suuri hopeamitali 1850
Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Tomas Sjöblom