Jaakko Hintikan tapa erottaa askel askeleelta tapahtuva sääntöihin nojaava päättely strategisesta päättelystä vaikutti minuun suuresti. Näiden kahden järkeilytavan suhdetta voidaan hahmottaa osuvasti pelien avulla: joku voi esimerkiksi hallita täydellisesti shakin säännöt mutta olla silti surkea pelaaja. Asiaan liittyy vielä yksi, erityisesti filosofeja kiinnostava puoli: sääntöjä (normeja) rikotaan ja niiden puitteissakin toimitaan ”järjettömästi”. Mitä siis kannattaisi tehdä?

Tein vuosia yhteistyötä Hintikan kanssa. Työskentelimme läheisesti sekä hänen Suomen-vierailujensa aikana että hänen Bostonin liepeillä sijaitsevassa Marlboroughn kodissaan, jonka kotikirjasto oli suurempi kuin laitoskirjastomme Philosophica. Seurasin hänen pyrkimyksiään etsiä strategisia käsitteitä logiikassa ja kielessä ja analysoida niitä peliteorian avulla. Tällä tavoin erottelimme kielemme ”loogisen luurangon” (kvanttorit, pronominit, konnektiivit) teoksessamme On the Methodology of Linguistics (1991).

Peliteoriaa voidaan soveltaa myös semanttisiin käsitteisiin, kuten ”totuus”: lauseen totuus voidaan analysoida voittostrategian löytymisenä lauseen todentamispelissä. Samoin lauseiden looginen yhtäpitävyys voidaan nähdä ohjeena, joka kertoo kuinka yhden lauseen todentamisstrategia muutetaan toisen loogisesti yhtäpitävän lauseen todentamisstrategiaksi. Esittelin ja kehitin tätä käsitystä teoksessa Independence-Friendly Logic. A game-theoretic approach (2011).

Molemmissa peliteorian sovelluksissa lähdetään oletuksesta, että kielen ei-loogisilla sanoilla on “merkitykset” valmiiksi annettuina. Mutta miten kuvata niitä sosiaalisia konventioita, jotka johtavat merkitysten määräytymiseen? Näiden konventioiden peliteoreettisen analyysin on esittänyt David Lewis. Teoksessa Logic, Language and Games (2015) tarkastelen erilaisten pelien suhteita yksityiskohtaisemmin.

Hintikka myös vakuutti minut “transversaalisen” tutkimusotteen hyödyistä ja välttämättömyydestä. Tutkijan on seurattava teoreettista käsitettä niille oppialoille, joiden piirissä käsitettä käytetään. Tällä tasolla oppialojen välisiä rajoja ei enää ole. Jos tutkitaan luonnollisen kielen ilmiöitä, niin on katsottava, mitä kielitieteilijät niistä sanovat. Jos ollaan kiinnostuneita todistuksista, on selvitettävä, miten niitä käytetään matematiikassa.

Lisää pohdintaa transversaalisesta tutkimuksesta ja formaalien menetelmien tärkeydestä: http://formalphilosophy.com.