”Minulla on erittäin paljon hyviä muistoja. Kivoja kursseja ja kivoja opiskelijoita on aina ollut tosi paljon. Esimerkiksi yhtenä vuonna meillä oli sellainen kurssi kuin ’tulkkaukseen valmistautuminen’. Siinä kysyin kerran opiskelijoilta, haluaisivatko he, että seuraavalla kerralla tehdä improvisaatiotehtävä. Opiskelijat halusivat improvisaatiotehtävän. Kotitehtävänä oli vain miettiä jokin asia, joka itseä huvittaa tai ärsyttää. Seuraavalla tunnilla teille niin, että kävimme läpi sen, millä tavalla laulujen sanoituksia kirjoitetaan, ja analysoimme yhden kappaleen. Se oli Vanhoja poikia viiksekkäitä.

Sitten Vanhoja poikia viiksekkäitä -kappaleen analysoimisen jälkeen pyysin opiskelijoita tekemään valitsemastaan ärsyttävästä tai huvittavasta aiheesta laulun sanat ko. avainsanan pohjalta läpikäymiemme periaatteiden mukaisesti. Meillä oli kaksi tuntia aikaa, ja kaikki saivat tehtävän tehtyä. Seuraavalle kerralle kaksi opiskelijaa oli tehnyt omaan lauluunsa sävelen ja he esittivät ne kanteleella ja kitaralla. Se oli todella mahtavaa! Se oli myös hyödyllistä, koska tulkin työssä on kyse myös sellaisesta luovuudesta, mitä tarvitaan esimerkiksi runoillessa taikka laulun lyriikkaa kirjoittaessa.”