Takaisin

Ella Kivikoski

Ella Margareta Kivikoski
25.5.1901, Tammela – 27.7.1990 Helsinki

Filosofian kandidaatti (historia) 1930, maisteri 1932, lisensiaatti (arkeologia) 1939, tohtori 1940, Helsingin yliopisto

Suomen ja pohjoismaiden (vsta 1968 Skandinavian) arkeologian professori 1948–1969, Helsingin yliopisto
Suomen ja pohjoismaiden arkeologian dosentti 1941–1948, Helsingin yliopisto
Ylimääräinen amanuenssi 1932–1933, amanuenssi 1933–1947, osastonjohtaja 1947–1948, Muinaistieteellisen toimikunnan esihistoriallinen osasto

Toimituskunnan jäsen 1954–1980, Acta Archaeologica
Toimittaja 1953, 1956–1976, Suomen Museo

Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja 1962–1968
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 1949

Kunnianosoitukset
Kunniajäsen, Fibula ry 1969, Svenska arkeologiska samfundet 1973, Suomen Muinaismuistoyhdistys 1976
Suomen Valkoisen Ruusun K 1968
Suomen Leijonan K 1955

Hänen mukaansa nimetty
Suomen muinaismuistoyhdistyksen ansiomitali 1981

Kuva: Museovirasto
Teksti: Tomas Sjöblom

Kaivauksia Ahvenanmaalta Karjalaan

Ella Kivikoski kirjoitti ylioppilaaksi Forssan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1919. Kesti kuitenkin useamman vuoden ennen kuin hän ryhtyi yliopisto-opintoihin, koska työskenteli pankkivirkailijana isänsä pankissa. Kivikoski ryhtyi lopulta opiskelemaan historiaa ja suomen kieltä ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1930.

Arkeologia oli ruvennut kiinnostamaan Kivikoskea yhä enemmän. Hän pääsikin heti valmistumisvuotenaan mukaan professori Alfred Hackmanin kaivauksille. Varsinainen ura arkeologian parissa lähti liikkeelle, kun Kivikoski oli suorittanut laudaturin Suomen ja pohjoismaiden arkeologiassa vuonna 1931. Hänet valittiin Muinaistieteellisen toimikunnan ylimääräiseksi amanuenssiksi seuraavana vuonna ja esihistoriallisen osaston johtajaksi vuonna 1947.

Kun Kivikoski väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1940, hänestä tuli ensimmäinen suomalainen arkeologian naistohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli Aurajoen alueen rautakautta. Juuri Suomen rautakaudesta tulikin Kivikosken pääasiallinen tutkimuskohde. Hän omaksui ja kehitti edelleen professori Hackmanin näkemystä, jonka mukaan suomalaiset olivat ajanlaskumme alun tienoilla muuttaneet Baltiasta Lounais-Suomeen ja sitä kautta asuttaneet sisämaata Laatokalle asti.

Ella Kivikoski kaivauksilla tutkimassa Laitilan Soukaisten tarhakalmistoa. Kuva: Wikimedia Commons.​
Ella Kivikoski kaivauksilla tutkimassa Laitilan Soukaisten tarhakalmistoa. Kuva: Wikimedia Commons.​

Mieluisimpia tutkimusalueita Kivikoskelle olivat etenkin Varsinais-Suomi ja hänen äitinsä kotiseutu, Ahvenanmaa. Hänen tutkimuksensa suuntautuivat tosin ajoittain myös itään. Kivikoski suoritti kaivauksia Karjalan kannaksella 1930-luvun loppupuolella, ja vuoden 1943 kesänä hän teki kenttätutkimusta Suomen valtaamilla alueilla Laatokan itäpuolella.

Ella Kivikoski valittiin Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden arkeologian professoriksi vuonna 1948. Hän oli nyt myös filosofisen tiedekunnan ensimmäinen naisprofessori. Kivikoski katsoi itse, ettei hänen sukupuoleensa kiinnitetty mitään erityistä huomiota työpiireissä, sen enempää yliopistolla kuin kaivauksillakaan. Kivikoski jäi eläkkeelle virastaan vuonna 1969.

Lähteet

Takaisin