Ella Kivikoski kirjoitti ylioppilaaksi Forssan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1919. Kesti kuitenkin useamman vuoden ennen kuin hän ryhtyi yliopisto-opintoihin, koska työskenteli pankkivirkailijana isänsä pankissa. Kivikoski ryhtyi lopulta opiskelemaan historiaa ja suomen kieltä ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1930.

Arkeologia oli ruvennut kiinnostamaan Kivikoskea yhä enemmän. Hän pääsikin heti valmistumisvuotenaan mukaan professori Alfred Hackmanin kaivauksille. Varsinainen ura arkeologian parissa lähti liikkeelle, kun Kivikoski oli suorittanut laudaturin Suomen ja pohjoismaiden arkeologiassa vuonna 1931. Hänet valittiin Muinaistieteellisen toimikunnan ylimääräiseksi amanuenssiksi seuraavana vuonna ja esihistoriallisen osaston johtajaksi vuonna 1947.

Kun Kivikoski väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1940, hänestä tuli ensimmäinen suomalainen arkeologian naistohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli Aurajoen alueen rautakautta. Juuri Suomen rautakaudesta tulikin Kivikosken pääasiallinen tutkimuskohde. Hän omaksui ja kehitti edelleen professori Hackmanin näkemystä, jonka mukaan suomalaiset olivat ajanlaskumme alun tienoilla muuttaneet Baltiasta Lounais-Suomeen ja sitä kautta asuttaneet sisämaata Laatokalle asti.

Mieluisimpia tutkimusalueita Kivikoskelle olivat etenkin Varsinais-Suomi ja hänen äitinsä kotiseutu, Ahvenanmaa. Hänen tutkimuksensa suuntautuivat tosin ajoittain myös itään. Kivikoski suoritti kaivauksia Karjalan kannaksella 1930-luvun loppupuolella, ja vuoden 1943 kesänä hän teki kenttätutkimusta Suomen valtaamilla alueilla Laatokan itäpuolella.

Ella Kivikoski valittiin Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden arkeologian professoriksi vuonna 1948. Hän oli nyt myös filosofisen tiedekunnan ensimmäinen naisprofessori. Kivikoski katsoi itse, ettei hänen sukupuoleensa kiinnitetty mitään erityistä huomiota työpiireissä, sen enempää yliopistolla kuin kaivauksillakaan. Kivikoski jäi eläkkeelle virastaan vuonna 1969.

Lähteet

• Matti Huurre, Kivikoski, Ella, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 7.5.2015.  Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Christian Carpelan, Kerkko Nordqvist & Pirjo Uino, Etnografin ja muinaistutkijan luvattu maa, Hiidenkivi-lehden verkkojulkaisu. Viitattu 7.5.2015.
• Ella Kivikoski, Tiedenaisia-verkkojulkaisu. Viitattu 7.5.2015.