Kansallismuseolla on isona museona hyvät edellytykset kansainväliseen verkostoitumiseen. Elina Anttilan mielestä olisi tärkeää tuoda yhä enemmän kansainvälisiä näyttelyitä Suomeen.

– Kansainvälisiä näyttelyitä pyritään tuomaan ja on sovittukin. Muistelen, että silloin kun olin itse nuorempi, matkusteltiin paljon ulkomaille ja käytiin siellä museoissa. Mutta ei ole niin itsestään selvää, että kaikilla on mahdollisuuksia matkustaa Louvreen tai British Museumiin.

Kansallismuseon johtajana Anttilalla on melko paljon kansainvälisiä edustustehtäviä.

– Osallistun Museoviraston puolesta kansainvälisiin asioihin, ja toisaalta on paljon museotoimintaan kuuluvaa verkostoitumista.

Antoisaa kansainvälistymistä voi tehdä myös esimerkiksi tutkijatasolla, Anttila painottaa.

– Kun aloin aikoinaan tutkimaan venäläistä posliinia, opettelin venäjän kieltä sen verran että pystyin, rajallisella kielitaidolla, soittelemaan venäläisiin museoihin sopimaan tapaamisia sikäläisten posliinista vastaavien henkilöiden kanssa ja tutustumaan heihin.

Eikä kauaakaan, kun heitä kutsuttiin Suomeen pitämään konferenssia. Kansallismuseossa 2008 järjestetyssä tilaisuudessa olivat koolla maailman parhaat venäläisen posliinin asiantuntijat.

– Tällaiset kontaktit ovat valtavan hienoja, varsinkin syväasiantuntija-aloilla. Luotuja kontakteja pystyy sitten käyttämään siihen, että saa taustatukea, neuvoja ja uusia ideoita omiin tutkimuksiinsa.

Pääasia kansainvälistenkin projektien käynnistämisessä on Anttilan mielestä avoin suhtautuminen.

– Erittäin tärkeää on, että ei jää omaan työhuoneeseen istumaan, vaan täytyy liikkua paljon ja tavata erilaisia ihmisiä. Niistä kohtaamisista nimenomaan syntyy sitä uutta.