Takaisin

Eeva Ahtisaari

Eeva Irmeli Ahtisaari
18.6.,1936 Varkaus

Humanististen tieteiden kandidaatti 1962 ja filosofian kandidaatti 1988 (historia), Helsingin yliopisto

Maan äiti 1994–2000
Veteraanikansanedustajien haastatteluprojekti 1990–1991
Vuosi Namibiassa (vapaiden vaalien valvonta) 1989–1990
YK:ssa Namibia valtuutetun puolisona 1977–1989
Tansaniassa suurlähettilään puolisona 1974–1977
Espoon kotiseutusihteeri 1968–1974
Historian opettajan sijaisuuksia 1959–1968

Kunnianosoitukset
Helsingin yliopiston vuoden alumni 1996
Joensuun yliopiston kasvatustieteiden kunniatohtori 2004

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Tero Juutilainen

”Näin voi myös elää.”

Afrikka on tullut tutuksi Eeva Ahtisaarelle vuosien aikana. 1960-luvun lopussa hän matkusti miehensä kanssa Tansaniaan ja myöhemmin Namibiaan. Edustustehtävissä ollessa asuminen vieraan kulttuurin alueella oli haaste. Ahtisaari kuitenkin painottaa, että se kehittää luovuutta ja avarakatseisuutta.

– Siinä tilanteessa pitää vain hyväksyä se, että näin voi myös elää.

Namibiassa hän antoi omalla panoksellaan esikuvan Namibian naisille.

– Paikalla oli myös YK:n delegaatio, jossa oli paljon naisia. Me toimimme naisesikuvina Namibiassa. Itse olin otollisessa asemassa, kun valkoihoiset eivät pelänneet minua ja tunsin monia maan paosta palanneita, koulutettuja namibialaisia naisia.

Vaikka Afrikassa on edelleen monia ongelmia, muun muassa valtioiden sisäisen rauhan kanssa, on kehitystä tapahtunut.

– Vierailin alkuvuodesta 2015 mieheni Martin kanssa Namibiassa. Siellä oli juuri ollut parlamenttivaalit, jossa kokoonpanoksi oli tullut naisia ja miehiä tasasuhteessa. Namibia on kehittynyt valtavasti rauhan tulon myötä, mutta näistä asioista ei uutisoida.

Kokemuksiensa pohjalta Ahtisaari toivoo, että nykyiseen keskusteluun maahanmuutosta ja muista kulttuureista löytyisi ihmisiltä ymmärtäväisyyttä ja halua tutustua toisen kulttuuriin.

– Suomalaisetkin elää aika eri tavoin, jos vertailee keskenään esimerkiksi perheettömiä tai perheellisiä tai Itä- ja Länsi-Suomea. Mielestäni monikulttuurinen yhteiskunta on mielenkiintoisempi. Ideat vaihtavat omistajaa helpommin. Onhan se tietysti vaikeampaa, kun on monta erilaista kulttuuria. Silti veikkaan, että Amerikan talous on osittain menestynyt juuri monikulttuurisuuden pohjalta.

Takaisin