Eeva Ahtisaari on seurannut miestään eri tilanteissa aina Kosovon neuvotteluista Acehiin asti. Vaikka moni asia on tapahtunut hänen puolisonsa aikataulun mukaisesti, ei hän koe jääneensä paitsioon.

– Minulle tärkeintä oli saada tehdä gradu. Mieheni antoi tukensa minulle siinä asiassa. Olen myös saanut matkustella niin Kiinassa kuin Indonesiassa. Vuosien aikana olen saanut monia ystäviä eri puolilta maailma. Enhän minä voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Nykyisin Ahtisaari on mukana muun muassa Minna Canthin ja Juhani Ahon -seuroissa. Yliopistomaailmaa hän ei ole myös ihan täysin hylännyt.

– Helsingin yliopisto nimitti minut vuoden alumniksi 1996. Maisteriksi valmistumisen yhteydessä en osallistunut promootioon, mutta myöhemmin promootiojuhlallisuudet ovat tulleet tutuksi.

Joensuun yliopisto myönsi Eevalle kunniatohtorin arvon vuonna 2004.

Eeva Ahtisaari kokee omasta humanistisesta koulutustaustasta olleen vain hyötyä elämän varrella.

– Humanististen tieteiden opiskelu on yleissivistävää. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää elämää syvemmin. Humanistisissa tieteissä ei totuutta voi kokein osoittaa ja siinä on yksi humanismin haaste ja opetus. On opittava hyväksymään, että lopullista totuutta ei ehkä löydykään.

– Gradun tekeminen oli eräs elämäni antoisimmista kausista. Opin vaatimaan sekä itseltäni että yliopistolta ajattelun kirkkautta. Se antoi itseluottamusta ja voimaa.