Axel Lille oli toiminut lehtimiehenä jo opiskeluaikanaan osakunnan piirissä sekä ensimmäisessä svekomaanien äänenkannattajassa Vikingenissä 1870-luvun alkupuolella. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi, mutta syksyllä 1882 Lille oli mukana perustamassa uutta Nya Pressen -nimistä lehteä. Sen parissa hän vaikutti yli kolmenkymmenen vuoden aikana.

Nya Pressen -lehdestä tuli ruotsinmielisten uusi pääasiallinen äänitorvi. Sen päätoimittajaksi valittiin Lille, joka tiedettiin asiantuntevaksi lehtimieheksi ja kiihkeäksi suomen ruotsalaisen kieliryhmän puolestapuhujaksi. Lehden perustaminen oli osa svekomaanien yhdistymispyrkimyksistä 1880-luvun alussa. Samana vuonna perustettiin myös ruotsinkielinen kansanvalistusseura Svenska folkskolans vänner, jonka tarkoituksena myös oli yhdistää ruotsinkielistä kansanryhmää saman liikkeen tukijoiksi.

Samana vuonna kun Nya Pressen perustettiin, Lille julkaisi kenties 1800-luvun merkittävimmän ruotsinmielisen pamfletin Nationalitetsprincipen och dess tillämpning på förhållandena i Finland (1882). Tarkoituksena oli tiedottaa kansalle, erityisesti ruotsinmielisille ja kannastaan epävarmoille ruotsinkielisille, Lillen ja muiden ruotsalaisuuden esitaistelijoiden lähtökohdista ja tavoitteista kansallisuuskysymyksessä.

Lillen päätoimittama Nya Pressen alkoi ilmestyä seitsemänä päivänä viikossa loppuvuodesta 1882. Se nousi Lillen johdolla yhdeksi maan merkittävimmistä lehdistä. Sen jakelu ulottui koko maahan, ja siitä tuli svekomaanisen liikkeen tärkeimpiä instituutioita. Ensimmäisenä julkaisuvuotenaan lehden painosmäärä oli 1500 kappaletta, kuusi vuotta myöhemmin jo 4500 kappaletta. Kun Nya Pressen lakkautettiin venäläisen sensuurin toimesta kesäkuussa 1900, painos oli jo noussut yli 10 000 kappaleeseen.

Venäläistämispolitiikan vastustamisen keulahahmona Lille vietti vuodet 1902–1905 vapaaehtoisessa poliittisessa maanpaossa Ruotsissa. Kun hän palasi Suomeen venäläistämistoimien hellitettyä vuodenvaihteessa 1905–1906, Nya Pressen perustettiin uudelleen Lille päätoimittajanaan. Tällä kertaa lehdestä ei kuitenkaan tullut taloudellisesti kovin kannattavaa, ja sen osti Hufvudstadsbladetin omistaja Arthur Reinhold Frenckellin johtama osakeyhtiö vuonna 1909. Lille kuitenkin jatkoi lehden, joka vuonna 1914 yhdistyi Dagens Tidningin kanssa uudeksi Dagens Press -lehdeksi, päätoimittajana aina vuoteen 1917 asti. Silloin hän päätti lopettaa sisällissodan ankaran sensuurin takia.

Julkaisutoimintaa Lille harjoitti vielä viimeisinä elinvuosinaan. Sisällissodan jälkeen hän julkaisi kesäkuussa 1918 kirjoitelman Till den svenska arbetaren, jossa selvitti omia näkemyksiään sodan syttymisen syistä. Hänen merkittävimpänä yksittäisenä julkaisuna voidaan pitää yli tuhatsivuista monografiaa Den svenska nationalitetens i Finland samlingsrörelse (1921), joka käsitteli ruotsinmielisen liikkeen vaiheita. Lillen merkittävin julkaisutoiminta oli kuitenkin Nya Pressenin yhteydessä. Aikalaiset, erityisesti ruotsinmieliset, kutsuivat häntä ”Suomen merkittävimmäksi sanomalehtimieheksi”.

Lähteet

• Max Hanemann, Axel Lille. En levnadsteckning, Helsingfors 1931.
• Lars-Folke Landgrén, Lille, Axel Johan, Biografiskt lexikon för Finland -verkkojulkaisu. Viitattu 2.11.2015.
• Axel Lille, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 2.11.2015.
• Lille, Axel, Uppslagsverket Finland -verkkojulkaisu. Viitattu 2.11.2015.