Takaisin

Axel Lille

Axel Johan Lille
28.3.1848, Helsinki – 28.6.1921, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1872 ja maisteri 1873, molempain oikeuksien kandidaatti 1879, lisensiaatti ja tohtori 1882, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintoja Strasbourgissa ja Leipzigissä 1879–1880

Vakinainen avustaja 1919–1921, Åbo Underrättelser
Sanomalehtiattasea Tukholmassa 1918–1919
Toimeenpaneva johtaja 1917–1918, Kaupunkien yleinen paloapuyhtiö
Päätoimittaja 1914–1917, avustaja 1917–1921, Dagens Press
Toimittaja 1902–1905, Stockholms-Tidningen
Päätoimittaja 1900–1901, Dagligt Allehanda
Päätoimittaja 1882–1900 ja 1906–1914, Nya Pressen
Toimittaja 1873, Wiborgs Tidning
Toimittaja 1870–1874, Vikingen

Perustaja ja puheenjohtaja 1906–1917, Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Kansanedustaja 1917, Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Porvarissäädyn edustaja valtiopäivillä 1885–1900

Kuraattori 1879–1888, Nyländska afdelningen

Kunnianosoituksia ja hänen mukaansa nimettyä
Axel Lille -mitali 1956-, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen korkein ansiomerkki
Kunniajäsen 1888, Nyländska afdelningen

Kuva: K. E. Ståhlberg / Helsingin kaupunginmuseo
Tekstit: Tomas Sjöblom

Ruotsalaisuuden päivä

Suomen ruotsinkielisissä piireissä oltiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosina huolissaan ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilymisestä Suomessa. Uudistettu ruotsinkielisten asiaa ajava Svenska Folkpartiet päätti puheenjohtajansa Axel Lillen aloitteesta perustaa erityisen juhlapäivän ruotsalaisuuden ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön muistamiseksi.

Svenska dagenille – ruotsalaisuuden päivälle – ei ollut itsestään selvää päivämäärää. Vaihtoehtona oli muun muassa 29. maaliskuuta, Porvoon valtiopäivien muistoksi, mutta 6. marraskuuta, päivä jolloin Kustaa II Aadolf kaatui Lützenissä, tuntui kuitenkin oikeammalta. Päivävalinnassa ei kuitenkaan nykyään ole kyse niinkään soturikuninkaan, vaan Ruotsin valtion uudistajan muistamisesta.

Kieliriitojen ja nationalistisen radikalismin vallitessa 1930-luvulla ruotsalaisuuden päivänä esiintyi levottomuuksia varsinkin maan suuremmissa kaupungeissa, joissa oli ruotsinkielistä väestöä. Radikaalien suomenkielisen ja ruotsinkielisen nuorison välillä käytiin jopa katutappeluita Helsingissä.

Ruotsalaisuuden päivä on ollut vuodesta 1979 lähtien virallinen liputuspäivä Suomessa. Nykyään monet muun muassa koulut, päiväkodit, seurat ja yhdistykset järjestävät omia ruotsalaisuuden päivän juhliaan Suomen ruotsinkielisillä seuduilla. Keskeistä osaa ruotsalaisuuden päivän vietossa näyttelee myös suomenruotsalaisten ”epävirallinen kansallislaulu” Modersmålets sång.

Modersmålets sång

 

Oheisella Yle Arkivetin tallenteella Akademiska sångföreningen esittää Johan Fridolf Hagforsin säveltämän ja sanoittaman laulun Modersmålets sång 160-vuotisjuhlissaan."Modersmålets sång", Svenska Yle Arkivet 5.11.2008.

 

Yle Arkivet: Svenska dagen 100 år

 

Tällä Yle Arkivetin videotallenteella keskustellaan ruotsalaisuuden päivän merkityksestä niin katukyselyn kuin syvällisemmän pohdinnan merkeissä. Juhlapäivän historiasta kertoo muun muassa Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. "Behöver vi svenska dagen?", Svenska Yle Arkivet 5.11.2008.

Lähteet

 

Takaisin