Armeijan käynyt tuore ylioppilas Arvi Lind aloitti opinnot Helsingin yliopistossa pitkälti äidinkielenopettajansa ansiosta.

– Opetusneuvos Arvi Luukka oli niin innostava, että päätin noudattaa hänen esimerkkiään ja pyrkiä opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Olin myös vilpittömän kiinnostunut äidinkielestä ja hyvä siinä, erityisesti ainekirjoituksessa.

Opiskelijaelämä oli aineellisesti niukkaa, sillä opintotukia ei vielä 1960-luvulla saatu. Opiskelijat elivät joko vanhempiensa avulla tai ottivat lainaa.

– Pärjäsin syyslukukauden kesätöillä, ja lainasin isältä rahaa kevätlukukaudeksi. Kun menin naimisiin vuonna 1967, maksoin hänelle kaikki takaisin.

Ensimmäisen talven Lind asui alivuokralaisena, jonka jälkeen hän pääsi Wiipurilaisen Osakunnan aktiivina karjalais-pohjalaiseen ylioppilasasuntolaan Vallilaan. Osakunnat elivät 1960-luvulla voimakauttaan tiedekuntajärjestöjen rinnalla.
 

Vaikka olosuhteet olivat Lindin mukaan vähän ankeat, ylioppilaita oli suhteessa väkilukuun paljon vähemmän kuin nykyisin ja siksi heitä arvostettiin enemmän.

– Yliopisto oli arvokas instituutio ja opiskelija kunnioitettu.

Suomen kielen opiskelijana Lind kuului pieneen vähemmistöön: aine oli hyvin naisvaltainen jo tuolloin.

– En osaa sanoa, oliko sukupuolestani hyötyä, mutta muistan, että viron kielen lehtori Eeva Niinivaara arvosti miesopiskelijoita, koska he osasivat käyttää magnetofonia, Lind nauraa.

Osakuntaelämä täytti nuoren opiskelijan vapaa-ajan. Sen ansiosta hän myös sai työpaikan Yleisradiosta.

– Wiipurilaisen Osakunnan kautta pääsin ohjelma-avustajaksi Suomen televisioon, kuten Yleisradion televisiopuolta silloin vielä kutsuttiin. Wiipurilaisella Osakunnalla oli yhteyksiä Yleisradion vahtimestariin, joka välitti opiskelijoita avustustehtäviin.

Ratkaisu oli mukava taloudellisesti, sillä avustamisesta sai kohtuullista tuloa, mutta kohtalokas akateemisuuden kannalta. Lind jätti opinnot kesken saatuaan vakinaisen työpaikan Yleisradiosta vuonna 1965.

Yleisradioon päätymiseen oli kuitenkin muitakin syitä kuin tuttu vahtimestari ja palkka. Lind oli ollut kiinnostunut journalismista jo ennen yliopisto-opintoja. Hän oli muun muassa lukion oppilaskunnan lehden Juttumyllyn päätoimittaja.

Myös tiedottajan ura kiinnosti Lindiä opiskeluaikana.

– Tiedottajainstituutio oli juuri syntymässä. Yrityksillä oli jo tiedottajia, mutta etupäässä he olivat eläkkeellä olevia evp-upseereita tai kansakoulunopettajia. Kun opinnot alkoivat takuta, mietin, että lähtisin tiedottajaksi kaverin rakennusfirmaan.

Wiipurilaisen Osakunnan ehdokkaana ylioppilaskunnan vaaleissa Lindin mottona oli “tiedotustoiminta paremmaksi”, jolla hän tarkoitti yliopiston tiedottamisen parantamista opiskelijoiden suuntaan.

Kohtalo päätti kuitenkin toisin ja Lindistä tuli journalisti.