Punainen Risti auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. Järjestö kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan. Suomen Punainen Risti on yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä ja sen tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Eri puolella Suomea olevia paikallisosastoja on yli 500 ja erilaisia toimintamuotoja on runsaasti.

Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta huolehtii oman tiiminsä kanssa siitä, että auttaminen on mahdollisimman helppoa. Kuukausilahjoittajat ovat todella tärkeitä ja siksi lahjoittamisprosessien sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lahjoittaa voi helposti verkkomaksuna, tekstiviestillä ja soittamalla. Uusia vaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti.

– Elämme 24/7 -maailmassa, jossa kaikki maailman tapahtumat ovat edessämme aivan välittömästi. Katastrofin sattuessa ihmisillä on halu toimia ja tehdä ”edes jotain”. Punaisella Ristillä on silloin vastuu paitsi auttaa tehokkaasti myös mahdollistaa auttaminen tekemällä lahjoittaminen mahdollisimman helpoksi.

Rahamuotoisen lahjoittamisen lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on tuotemyyntiä.

– Ensiapumateriaalithan ovat meille luonteva myyntituote, koska Punainen Risti järjestää paljon ensiapukoulutuksia.

Myös aika on tärkeä lahjoitusmuoto.

– Jos olet vapaaehtoisystävänä vanhukselle ja käyt hänen luonaan, niin se aika, jota silloin lahjoitat, on äärimmäisen arvokasta. Myös vapaaehtoisena lipaskerääjänä kadun kulmassa lahjoitat aikaa ja mahdollistat muille lahjoittamisen lippaaseen. Se, että annat pienenkin ajan, voi olla todella arvokasta autettavalle kohteelle.

Vapaaehtoistyön merkitys on kuluneen puolen vuoden aikana korostunut. Globaalit tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Suomeenkin on tullut lyhyessä ajassa valtava määrä turvapaikanhakijoita.

– Kun ajatellaan turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksia, on helppo huomata, miten tärkeää työtä vapaaehtoiset ympäri Suomea tekevät. Lyhyellä varoitusajalla vapaaehtoiset ovat paitsi pystyttäneet uusia keskuksia, myös organisoineet mielekästä toimintaa.

Varainhankintatyössä on myös mietittävä, kuinka paljon siihen laitetaan rahaa.

– Meillä on selkeä päätös siitä, että esimerkiksi katastrofirahaston kuluprosentti saa olla korkeintaan 15 %. Sosiaalinen media on tuonut tiettyjä mahdollisuuksia säästää mainoskustannuksissa, kohdentaa mainontaa, kokeilla ja seurata paremmin tuloksia. Se ei kuitenkaan voi kokonaan korvata muuta mainontaa.

Myös lahjoittajille tapahtuva kiitosviestintä pyritään hoitamaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Keräyslakikin asettaa omat määritelmänsä sille, mitä lahjoittajalle saa antaa.

– Lahjoittajaahan ei saa lahjoa. Korvikkeeksi saa antaa vain jotain ns. arvotonta. Esimerkiksi Nälkäpäivä-keräyksessä annoimme kiitostarran. On mielestäni hyvä asia, että jos joskus olemme tehneet kiitoskirjeen parempilaatuiselle paperille, niin olemme heti saaneet palautetta, että älkää käyttäkö tämmöiseen rahaa.

Paras kiitos Laurinsillan mukaan on kertoa lahjoittajille avoimesti siitä, mitä heiltä saaduilla rahoilla tai ajalla ja työpanoksella on saatu aikaiseksi.

• Hyvä Joulumieli -keräys auttaa perheitä Suomessa. Ylen aamu-tv:n haastattelussa kerrotaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhteisen Hyvä Joulumieli -keräyksen avustusten merkityksestä. ”Mitä kuuluu suomalaiselle lapsiperheelle?”, Ylen aamu-tv 21.11.2014.