Olen perustellut uravalintani aina tarpeella vaikuttaa yhteiskuntaan: aikamme suuret yhteiskunnalliset ongelmat, erityisesti ilmastonmuutos, biodiversiteetin häviäminen ja luonnonvarojen nopea niukkeneminen, tarvitsevat ratkaisijoita. Jos joku asia voi antaa elämässä merkityksellisyyttä, niin tällaisten viheliäisten ongelmien ratkominen.

Jos olisin aloittanut työni näiden samojen asioiden parissa kymmenen vuotta aiemmin olisin varmasti päätynyt tekemään monta asiaa toisin. Vielä 1990-luvun lopulla yhteiskuntaan vaikuttaminen tapahtui nykyistä paljon suoraviivaisemmin politiikan ja median kautta. Tärkeät asiat piti saada televisioon ja etusivuille ja sitä kautta eduskuntaan ja ministereille.

2000-luku on muuttanut tätä asetelmaa ja se on vaikuttanut myös siihen, miten Demos Helsinki työskentelee. Politiikan ja valtamedian rinnalle on syntynyt monia muita vaikuttamisen reittejä ja areenoita: internet ja sosiaalinen media ovat synnyttäneet uudenlaisia ryhmiä ja niitä yhdistäviä vaikuttamisen työkaluja, yrittäminen ymmärretään nyt tavaksi muuttaa maailmaa ja ihmisten kynnys käynnistää tyhjästä ravintolapäiviä ja nettikampanjoita on laskenut.

Koen oman työni olevan näiden eri vaikuttamisen välineiden merkityksen jäsentämistä. Yritän nähdä sitä, miten yhteiskunnallinen muutos voi tapahtua ja miten eri vaikuttamisen välineet pelaavat yhteen. Tämän ymmärryksen pitäisi ohjata sitä, millaisten teemojen kanssa ja miten me Demos Helsingissä työskentelemme.

Sama kysymys yhteiskunnallisen muutoksen ja vaikuttamisen tulevaisuudesta pohdituttaa toki monia muitakin. Luultavasti juuri sen takia meille hakee jatkuvasti paljon ihmisiä töihin: ihmiset haluavat tehdä merkityksellistä työtä tärkeiden asioiden parissa.