Vázzigohten Helssega universitehta jagis 1998 ja válljejin váldofágan arkeologiija. Studerejin dan guhkit áigge, muhto loahpas lonuhin váldofágan álbmotdiehtaga. Oalgeávnnasin mus leat folkloristihkka, antropologiija ja klassihkalaš arkeologiija.

Čada studerenáiggi mu mihttomearrin lei gávdnat barggu museasuorggis ja bargat sámi kulturárbbiin. Museasuorgi ja sámi kulturárbi ledjege váldotemát čađa mu oahpuid. Museasuorgái gazzen vuođđooahpuid museafágain ja viggen čađat ovttastahttit daid sámi gažaldagaiguin ja sámi materiálain. Oahpuid maŋŋá bessenge niehkobargui Sámi musea Siidda amanueansan. Amanueansan mu ovddasvástádussan ledje musea govva-, gálvo- ja arkiivačoakkáldagat.

Čoakkáldagaid lassin fuolahin maid musea olgomuseas ja iežan suorggi bealis maid museapedagogihkas. Bargen maid aktiivvalaččat musea čájáhusaiguin, earret eará čállen giehtačállosa čájáhusaide, maid vuođđun ledje musea gálvočoakkáldagat nappo geres-čájáhussii ja čájáhussii mii gieđahalai sámi nissongahpiriid.

Bargguid vuostedeaddun čiekŋudahtten iežan ámmátmáhtu. Oahpahallen nuortalašgiela vuođđodieđuid, čađahin oahppoollisvuođaid musealogijas ja teorehtalaš oahpuid duojis.

Sámi musea amanueansan bessen ovttastahttit oarjemáilmmi museaipmárdusa ja sámevuođa. Fargga fuomášin, ahte eamiálbmotperspektiivva ja museabarggu ovttastahttin ii lean beare álki. Dan guovtti máilmmis ledje goabbatlágan njuolggadusat ja geavadagat, maid ovttastahttin lei munnje dat váddáseamos ášši barggadettiin sápmelažžan museas. Ledjen gasku gáibádusaid mat bohtet guovtti guovllus. Nubbi dáfus mun fertejin čuovvut riikkaidgaskasaš museabarggu njuolggadusat movt museas ja čoakkáldagain galgá bargat. Goittotge sápmelažžan in sáhtán vajáldahttit sámi servoša njuolggadusaid dahje rihkkut sámiid kultuvrralaš árvvuid dahje máilmmigova vuostá.