Háliidin vázzit juste Helssega universitehta. Mu geasuhii dan máŋggabealatvuohta, nu oahpuid go earáge fálaldagaid bealis. Muhto dattege studeanttaáigi Helssegis, sápmelažžii lulde, lei munnje dušše gaskaboddosaš ja bákkolaš boddu eret ruovttus. Dihten jo álggu rájes, ahte áiggun máhccat davás, ruoktot Sápmái.

Sámis leat sápmelačča ruoktu ja dohko siellu áibbaša. Sápmi maid dárbbašii mu. Mu studeanttaáiggi mihttomearri lea čohkket dakkár dieđuid ja dáidduid maid Sámis ii lean vejolaš fáhtet, muhto maid dihten dárbbašit, jus áigon bargat sámi kultursuorggis. Vaikko ledjen Helssegis dušše gaskaboddosaččat, de ohppen ráhkistit iežan studerengávpoga Helssega, dan geađgegáhtaid, gáhtavovnnaid hája ja universitehta boares lanjaid.

Mun dovddan, ahte lean leamaš lihkoš, go bessen lohkat buot iežan oahpuid Helssega guovddážis, universitehta boares lanjain. Mu universitehta lea dat váldovisti Stuorratoarga guoras ja lágádusat Kruunuhakas. Universitehta váldovisttis čohkken girjegeahččalemiin maiddá ledjen muhtumin vel lohkan rivttes girjjiidge ja dan sáliid unohas beaŋkkain guldalin logaldallamin. Eanáš klassihkalaš arkeologiija, mas in olus oahppan eará ávkkálaš go máŋggaid cukcasiid čuđiid jagiid duohkin. Jo studeantan illudin, go bessen gazzat oahpu doppe, gos universitehtaoahput álgo álggos ásahuvvojedje.

Ieš universitehta oahpuid lassin mu studeanttaáigái gulai eallin studeanttanašuvnnas. Mun lean goalmmát buolvvas Wiipurilainen osakunta miellahttu ja dat studeantanašuvdna leai mu eallima guovddážis čađa studerenáiggi. Doppe mun gávdnen deháleamos ustibiid, vistti gosa ásaiduvvat ja ilu, doaluid ja lávlagiid. Studeantanašuvdna čanai mu oktan oassin civis-ráiddus, mii vulggii johtui jo 1650-logus ja bessen leat mielde joavkkus. Munnje heivejedje vel studeanttanašuvnnaid akademalaš láhttenvuogitge, maidda gullet njuolggadusat, čohkanortnegat ja boares hoavddat, mat mulgo min boares málejuvvon govain. Ja ná maŋálgihtii fuomášan, ahte studeanttanašuvnnas lei ávki, bessen oahpásnuvvat olbmuide sierra surggiin, muhto maid hárjehallat buotlágan sosiálalaš diliid. Das, ahte lea leamaš mielde studeantanašuvnna doaimmain, lea leamaš munnje ávki máŋggain oktavuođain.